Blogi: 8-vuotiaan RVV:n mandaatti edelleen kiinnostava ja tärkeää työtä riittää

Minulla on meneillään viimeiset viikot Rahoitusvakausviraston (RVV) ylijohtajana. Työni virastossa alkoi vappuna 2015 ja päättyy kohta, kun siirryn Brysseliin RVV:n emo-organisaation Single Resolution Boardin (SRB) palvelukseen Johdon jäseneksi (Member of the Board and Director of Resolution Planning and Decisions).

Kuluneet vuodet RVV:ssä ovat olleet antoisia ja vaativia. Tyhjästä aloittaneen viraston ensimmäiset vuodet rakennettiin toiminnan perustaa sekä viraston sisällä että yhteistyökentässä. Aika pian kävi selväksi, että paitsi viraston perustamisessa, myös kahdessa päätehtävässämme kriisinratkaisusuunnittelussa ja talletussuojajärjestelmän ylläpidossa oltiin täysin uuden tekemisen äärellä. Mandaatti tuntui ajoittain hyvin haastavalta, jopa vallankumoukselliselta. Tänään huomaan, että viraston missio ja sille asetetut tulostavoitteet olivat saavutettavissa.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kävi vastikään Suomessa ja suoritti säännöllisesti toteutettavan arvion rahoitussektorin haavoittuvuuksista. Suomeen rakennettu kriisinratkaisumekanismi ja talletussuojajärjestelmä sekä niitä koskeva lainsäädäntö sai IMF:ltä hyvät arviot. Parannettavaa löytyi pääosin asioissa, joissa työ on jo vireillä taikka joissa Suomen on seurattava muun euroalueen kehitystä. IMF:n selvitys vahvistaa osaltaan sen, että Suomeen rakennettu integroitu kriisinratkaisu-, talletussuoja- ja huoltovarmuustilijärjestelmää ylläpitävän yhden viranomaisen malli on osoittautunut tehokkaaksi ja tältä pohjalta seuraajani on hyvä kehittää järjestelmää eteenpäin.

Eurooppalainen ratkaisu toimiva vaihtoehto

Finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin seurauksena perustetun uuden eurooppalaisen kriisinratkaisumekanismin ansiosta työtä RVV:ssä ei kuitenkaan ole tarvinnut tehdä yksin. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi eli keskitetystä euroalueen kriisinratkaisuviranomaisesta SRB:stä sekä 21 kansallisesta euroalueen sekä Bulgarian kriisinratkaisuviranomaisesta muodostuva verkosto on ollut viraston osaamisen kehittämisessä suurena apuna. Kriisinratkaisusuunnittelua ja kriisinhoitokyvykkyyden kehittämistä on tehty kaikki vuodet euroalueen viranomaisten tiiviissä yhteistyössä. 

Yhteistyö on turvannut kehitystyön nopean mutta silti tasapainoisen etenemisen, muiden viranomaisten osaamisen ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämisen sekä suomalaiseen toimintaympäristöön sopivien tulkintojen tekemisen suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. EU-rakennelma on mielestäni kehittynyt ja toiminut loistavasti, kaikkien siihen kuuluvien hyödyksi ja ennen kaikkea euroalueen rahoitusvakauden ja veronmaksajien turvaksi.

Muutamat käytännön tapaukset ovat myös jo vahvistaneet rakennelman uskottavuuden. Esimerkiksi keväällä 2022 venäläisomisteinen Sberbank-konserni ajautui likviditeettikriisiin ja SRB asetti Sberbank Europe -pankkiryhmän tytäryhtiöt Sloveniassa ja Kroatiassa kriisihallintoon. Kummankin pankin osakekanta myytiin paikalliselle pankille. Itävallassa olevan konserniin kuuluneen pankin selvitysmenettely toteutettiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tallettajien varat korvattiin Itävallan talletussuojarahaston varoista. Nopeasti edenneen tapauksen hoidossa tehtiin merkittävästi rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä useissa EU-maissa. Rahoitusvakaus Euroopassa säilyi, tallettajat olivat suojassa eikä veronmaksajien varoja käytetty. Tämä tapaus osoittaa, että kriisinratkaisutapaukset on mahdollista hoitaa uusin viranomaisvaltuuksin. Yleinen valmius on jo olemassa myös tappioiden kattamiseen bail-inin eli velkaleikkauksen avulla.

Pohjoismaiset pankkikonsernit toimivat kattavasti pankkiunionin ulkopuolella ja kansalliset markkinat ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Tämän vuoksi myös pohjoismais-baltialainen viranomaisyhteistyö on RVV:lle tärkeää. Koko EU:n laajuista yhteistyötä edistetään ja lähennetään Euroopan Pankkiviranomaisen (EBA) johdolla lukuisissa sen työryhmissä ja komiteoissa. Ja vaikka talletussuojajärjestelmät ovat edelleen täysin kansallisia, on tiivis, rajat ylittävä yhteistyö nykyisin niidenkin oleellinen voimavara. Sitä tukee, paitsi EBA:ssa, myös Euroopan talletussuojajärjestelmien yhteistyöjärjestössä (EFDI) tehtävä työ. Itselleni juuri tämä RVV:n eurooppalaisuus ja visio vakaammasta ja tehokkaammasta EU:n pankkisektorista on ollut tärkeä motivaattori ja voimanlähde.

RVV:n nousu kriisinratkaisun ja talletussuojan kansalliseksi keihäänkärjeksi 

Johtamisessani on ollut muutamia tärkeitä linjauksia, joita jokaiselle uudelle RVV:läiselle on korostettu. Yhdessä tekeminen ja muilta oppiminen ovat olleet niistä tärkeimpiä. Edelleenkin pidän RVV:n kehittämisen ja tehokkuuden varmistamiseksi tärkeänä aina varmistaa, mitä voimme oppia muilta kotimaassa taikka lukuisilta EU-kumppaneiltamme, jotka ovat samassa veneessä. Onneksi on niin, että käytännön kokemusta kriisinratkaisu- ja talletussuojatilanteista löytyy Suomea enemmän muista EU-maista. 

Jättäessäni viraston olen vakuuttunut, että RVV:n asiantuntemus kriisinratkaisu- ja talletussuoja-asioissa on korkealla tasolla. Olen myös vakuuttunut siitä, että Suomessa aikanaan tehty ratkaisu integroidusta kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisesta oli paitsi edistyksellinen, myös ainoa oikea. Synergiaedut, joista koko sektori nyt hyötyy, ovat merkittävät. Keskittynyt kriisinratkaisu- ja talletussuoja-asioiden vastuu ja osaaminen tuottaa yhteiskunnallista hyötyä myös uudessa maksujärjestelmien varautumisjärjestelmässä, josta pari sanaa jäljempänä. 

Luottamuksellisen yhteistyön rakentaminen on myös ollut tärkeä johtamiseni tavoite. Pankkien ja muiden sidosryhmien suuntaan on tärkeä olla mahdollisimman johdonmukainen, yhteistyöhakuinen ja avoin. Jotta RVV:n toimintakykyyn luotetaan kriisitilanteessa, on tärkeää varmistaa, että hyvinä aikoina luodaan yhteistyön ja tiedonkulun rakenteet ja tehdään selväksi, miten toimittaisiin kriisissä. Ja näytetään, että RVV:ssä on sekä kykyä että johtajuutta toteuttaa meille asetetut viranomaistoimet tilanteen niin vaatiessa. 

Työ suomalaispankkien kanssa on sujunut kaikki vuodet rakentavasti. Tänä päivänä voin arvioida, että suomalaispankkien tappionkantokyky on hyvä ja niiden omat valmiudet tukea kriisiratkaisutoimenpiteiden toteuttamista ovat merkittävästi kehittyneet. Myös talletussuojajärjestelmän toimintakyvyn kehittäminen on sujunut hyvässä yhteistyössä pankkien kanssa. Tärkeä merkkipaalu saavutettiin vuonna 2019, kun saatoimme julkistaa, että RVV:n rakentama talletussuojan maksatusjärjestelmä kykenee maksamaan talletussuojakorvaukset 7 työpäivän aikana täysin digitaalisesti. Vastikään toteutetut vuosittaiset stressitestit osoittivat tämän kyvykkyyden kehittyneen entisestään. 

Yhteistyö kotimaisten viranomaisten kanssa on yhtä lailla tärkeää, jotta yhteinen toimintakyky löytyy, kun sitä tarvitaan. Tämän työn sinnikästä jatkamista korosti suosituksissaan myös IMF. Viranomaisten yhteiset haasteet eivät ole poistuneet mihinkään, vaan viimeisimpien toimintavuosien aikana ne ovat lähinnä muuttaneet muotoaan ja monimutkaistuneet entisestään.

Merkityksellinen työ jatkuu 

Vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöä ja on lisännyt tarvetta huolehtia kriittisen infrastruktuurin toiminnasta kaikissa sellaisissakin olosuhteissa, joista ei aiemmin ole kannettu huolta nykyisessä laajuudessa. Turvallisuusympäristön muutos ja Ukrainan taistelu Venäjää vastaan tuo suomalaisille herkästi pintaan aikaisempien sukupolvien kokemukset Suomen talvisodasta Neuvostoliittoa vastaan. Piirongin laatikosta löytyy minullakin läheisen kertomat muistelmat talvisodan eturintamalta 83 vuotta sitten. Nyt käynnissä oleva sota Euroopassa ja siitä nousevien uhkien vakavasti ottaminen sekä varautumisen ja ennakoivien toimien huomioon ottaminen voi olla jotain sellaista mitä vien mennessäni Brysseliin. 

Maksamisen toimivuus on elintärkeää paitsi jokaiselle kotitaloudelle ja yritykselle, myös yhteiskuntarauhalle. Osana Suomen varautumista rakennettiin Suomeen viime kesänä järjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että päivittäismaksaminen toimii myös pitkään jatkuvissa normaaliaikojen häiriötilanteissa, kuten vakavissa kyber- tai hybridihyökkäystilanteissa, sekä poikkeusoloissa. RVV sai uuteen järjestelmään liittyvän uuden lakisääteisen tehtävän, huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpidon.  Uusi tehtävä toi RVV:lle paljon uusia sidosryhmiä ja vaati lisäosaamisen hankintaa. Pieni ja tärkeä virastomme onkin nykyisin kooltaan jo 25 työntekijän suuruinen ja aiempaakin tärkeämpi. Varautuminen maksamisen vakaviin häiriötilanteisiin on hyvin lähellä alkuperäistä päätehtäväämme, pankkien yhteiskunnan kannalta kriittisten liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamista pankkien vakavissa taloudellisissa ongelmatilanteissa. 

Uskon, että maksujärjestelmän toimivuuden turvaaminen on aihepiiri, jossa liikehdintää on myös muissa maissa. Jälleen virastossamme on siis oltu täysin uuden äärellä ja siksi väitän, että RVV:n laajentunut mandaatti on seuraajalleni ja viraston asiatuntijoille jatkossakin haastava ja motivoiva ja se tarjoaa yhteiskunnan kannalta merkityksellistä työtä suomalaisen rahoitusmarkkinavakauden sekä veronmaksajien hyväksi.

Kiitokset 

Olen kiitollinen vuosistani RVV:ssä ja saamastani mahtavasta kokemuksesta. Harva voi kehua perustaneensa viraston. En kuitenkaan voi ottaa kunniaa saavutuksistani vain itselleni, sillä RVV:n menestys on perustunut osaavaan henkilöstöön ja toimiviin yhteistyösuhteisiin. Saan nautintoa siitä, kun näen alaisteni ja väkeni kehittyvän ja liitävän kohti uusia haasteita. RVV:n kehittyminen ja kukoistus on tärkeintä. Toivottavasti voin auttaa suomalaista pankkisektoria ja RVV:tä vaativassa tehtävässään myös uudesta roolistani SRB:stä.  Kerron siitä teille mielelläni myöhemmin muissa kirjoituksissa. 

Kiitos jokaiselle henkilölle ja yhteistyökumppanille, johon olen saanut tutustua RVV:n johtajana! Kiitos RVV:n sitoutuneelle ja asiantuntevalle henkilökunnalle! Tulkaa moikkaamaan Brysselissä!

Tuija Taos