Kriisinratkaisu suojaa yleistä etua
Pankit tarjoavat keskeisiä palveluja kansalaisille, yrityksille ja taloudelle. Lisäksi niillä on ratkaiseva välittäjän rooli eri maiden talouksissa. Tämän vuoksi pankkien taloudelliset vaikeudet on ratkaistava hallitusti, nopeasti ja tehokkaasti. Lakiin perustuvalla kriisinratkaisukehikolla varmistetaan pankin kriittisten toimintojen jatkuminen ja rahoitusvakauden säilyminen sekä pyritään minimoimaan veronmaksajille aiheutuvat kustannukset.
Kriisinratkaisu tarkoittaa luottolaitoksen tai muun kriisinratkaisulaissa tarkoitetun laitoksen (jäljempänä laitos) toiminnan järjestelyä uudelleen sen ajautuessa taloudellisiin vaikeuksiin tai esimerkiksi laajemman rahoituskriisin sattuessa. Kriisinratkaisusta ja sen yhteydessä toteutettavista kriisinratkaisuvälineiden käyttämisestä päättää kriisinratkaisuviranomainen. Viranomaiset voivat käyttää kriisinratkaisuvälineitä, joiden tarkoituksena on turvata yleistä etua.
Kriisinratkaisutilanteen hoito ja kriisinratkaisusuunnittelu kuuluvat Suomessa Rahoitusvakausviraston (RVV) päätehtäviin. Viraston tavoitteena on varautua suomalaisten laitosten kriisitilanteisiin niin huolellisesti, että niiden kaatumistodennäköisyys pienenee, ja kriisin sekä sen ratkaisun haitat yhteiskunnalle ovat mahdollisimman vähäiset. Rahoitusvakausvirasto toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (Single Resolution Board, SRB) kanssa.
Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) englanninkieliset verkkosivut
SRB toimii pankkiunionin kriisinratkaisuviranomaisena ja vastaa suurten pankkien kriisinratkaisusta
Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on pankkiunioniin kuuluvien maiden keskitetty kriisinratkaisuviranomainen. Sen perustehtävä on varmistaa kaatuvien laitosten järjestelmällinen uudelleenjärjestely siten, että vaikutukset reaalitalouteen ja rahoitusjärjestelmään sekä pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden julkisiin talouksiin minimoidaan.
SRB vastaa euroalueen suurten ja merkittävien laitosten (Significant Institution, SI) sekä pankkiunionin alueelle sijoittuneiden rajat ylittävien pankkiryhmien kriisinratkaisusta. Sen vastuulla ovat näille laitoksille laadittavat kriisinratkaisusuunnitelmat sekä päätöksenteko mahdollisessa kriisinratkaisutilanteessa. Vähemmän merkittävien laitosten (Less Significant Institution, LSI) kriisinratkaisusta vastaavat kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset, kuten Suomessa Rahoitusvakausvirasto.
SRB ja kansalliset viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä suurten laitosten kriisinratkaisusuunnitelmien laadinnassa. Suunnittelutyötä johtaa SRB ja sitä tehdään sisäisissä kriisinratkaisutiimeissä (Internal Resolution Teams, IRT). Näissä on mukana myös Rahoitusvakausviraston henkilökuntaa.
Lista SRB:n vastuualueelle kuuluvista laitoksista SRB:n verkkosivuilla
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi yhdenmukaistaa kriisien ratkaisua pankkiunionissa
SRB ja eri pankkiunioniin kuuluvien maiden kriisinratkaisuviranomaiset muodostavat yhdessä yhteisen kriisinratkaisumekanismin (Single Resolution Mechanism, SRM). Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tarkoituksena on luoda yhtenäinen päätöksentekojärjestelmä pankkiunionin kriisinratkaisua varten.
SRB vastaa yhteisen kriisinratkaisumekanismin tehokkaasta ja yhdenmukaisesta toiminnasta. SRB voi antaa kansallisille kriisinratkaisuviranomaisille yleisiä ohjeita sekä varoituksia, jos kansallinen viranomainen ei noudata SRM-asetusta tai SRB:n antamia ohjeita. SRB voi käyttää mainittua ohjausvaltaa myös vähemmän merkityksellisten laitosten osalta.
Kansallisilla kriisinratkaisuviranomaisilla on tärkeä rooli yhteisen kriisinratkaisumekanismin hallinnassa. Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset osallistuvat yhteisen kriisinratkaisumekanismin hallintoon ja toimintaan SRB:n täysistunnossa sekä erilaisissa työryhmissä.
Kansallinen viranomainen osallistuu myös kriisinratkaisupäätöksen tekoon SRB:n johdon istunnossa, kun kyse on sen alueelle sijoittuneesta laitoksesta. Jos SRB:n toimeksiannon alaan kuuluva laitos täyttää kriisinratkaisun asettamisedellytykset, kriisinratkaisumääräys hyväksytään SRB:n johdon istunnossa, jossa ovat edustettuina SRB ja asianomainen kansallinen kriisinratkaisuviranomainen. Asianomainen kansallinen kriisinratkaisuviranomainen toimeenpanee kriisinratkaisumääräyksen kansallisella täytäntöönpanopäätöksellä ja tarvittaessa sitä täydentävillä muilla päätöksillä.