Kriisinratkaisun toteuttaminen  

Jos pankki joutuu vakaviin taloudellisiin ongelmiin, Rahoitusvakausvirasto (RVV) soveltaa kriisinratkaisuvälineitä kriittisten pankkipalvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi ja rahoitusvakauden säilyttämiseksi. Tällaisessa tilanteessa pankin osakkeisiin ja velkoihin sijoittaneet henkilöt, yritykset, rahastot ja julkiset tahot rahoittaisivat toimenpiteitä, toisin kuin aikaisempien pankkikriisien yhteydessä, jolloin valtio rahoitti tarvittavia toimia veronmaksajilta kerätyillä varoilla. Jos pankki voidaan ajaa alas ilman merkittäviä vaikutuksia, kriisinratkaisutoimia ei käytetä. Tällöin RVV maksaa tallettajille talletussuojakorvauksia.

Kriisinratkaisun edellytykset

Jos laitos ajautuu kriisiin ja katsoo, ettei se kykene jatkamaan toimintaansa, sen hallituksen on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle viivytyksettä. Kun Finanssivalvonta on saanut laitoksen ilmoituksen, sen on puolestaan viivytyksettä ilmoitettava asiasta RVV:lle. Finanssivalvonta ja RVV voivat tehdä arvion laitoksen kaatumisesta tai todennäköisestä kaatumisesta myös oma-aloitteisesti. 

Kriisinratkaisun kolme edellytystä

1. Laitos on kaatumassa tai todennäköisesti kaatuu. 
2. Laitoksen elinkelpoisuutta ei voida palauttaa kohtuullisessa ajassa muilla valvontatoimilla tai yksityisen sektorin toimenpiteillä. 
3. Kriisinratkaisu on yleisen edun mukaista eli sen tavoitteita ei saavutettaisi, jos laitoksen toiminta lopetettaisiin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. 

Jos RVV tai Finanssivalvonta arvioi, että kriisiytynyt laitos täyttää mainitun edellytyksen, RVV:n tulee joko asettaa laitos selvitystilaan, hakea sitä konkurssiin tai asettaa se kriisihallintoon. Selvitystilaan laitos asetettaisiin tilanteessa, jossa sen varat ylittävät velat. Konkurssiin laitosta haettaisiin silloin, jos laitos on maksukyvytön ja kriisihallintoon asettamisen edellytykset eivät täyty.

Kriisihallintoon asettamisen edellytyksenä on, sen lisäksi, että Finanssivalvonta tai RVV on arvioinut, että laitos on kykenemätön tai todennäköisesti kykenemätön jatkamaan toimintaansa:

  • Voidaanko olosuhteet huomioon ottaen olettaa, ettei laitoksen toiminnan jatkumista saada turvattua kohtuullisessa ajassa muilla toimenpiteillä ja kriisinratkaisulaissa tarkoitettuja tavoitteita vaarantamatta? 
  • Onko laitoksen asettaminen kriisihallintoon tarpeellista yleisen edun turvaamiseksi? 

Jos kaikki kriisinratkaisun edellytykset täyttyvät, RVV asettaa päätöksellään laitoksen kriisihallintoon.

Vaikka laitosta ei olisi asetettu kriisihallintoon, RVV voi päättää laitoksen tappioiden kattamisesta sekä osakkeiden ja osuuksien mitätöimisestä, jos toimenpiteisiin ryhtyminen on välttämätöntä laitoksen toiminnan jatkumisen turvaamiseksi tai laitos tarvitsee poikkeuksellista julkista tukea.

Kriisinratkaisun tavoitteet ja yleinen etu 

Yksi kolmesta kriisinratkaisumenettelyn aloittamisen edellytyksistä on, että se on tarpeen yleisen edun turvaamiseksi. Kriisinratkaisu on yleisen edun mukaista, jos kriisinratkaisutavoitteita olisi muutoin mahdotonta saavuttaa. Yleisen edun arvioinnin tekee kriisinratkaisuviranomainen. 

Kriisinratkaisun tavoitteet ovat:  

  1. Laitoksen kriittisten toimintojen jatkuminen.
  2. Merkittävien rahoitusvakaushäiriöiden estäminen ja markkinakurin ylläpito.
  3. Julkisten varojen suojaaminen ja mahdollisimman vähäinen turvautuminen poikkeukselliseen julkiseen rahoitustukeen.
  4. Suojattujen tallettajien ja sijoittajien varojen turvaaminen.
  5. Laitoksen hallussa olevien asiakasvarojen suojaaminen.

Arviossa toimintojen kriittisyydestä kolmansien osapuolten näkökulmasta käytetään mahdollisimman paljon kvantitatiivista eli määrällistä tietoa. Laitoksilta kerätään esimerkiksi kriisinratkaisusuunnittelun yhteydessä toimintokohtaista tietoa asiakasmääristä ja -aktiviteetista, talletusten, transaktioiden ja lainojen euromääristä ja laitoksen markkinaosuuksista kriittisyysarviota varten.

Tartuntavaikutusten arvioimiseksi kriisinratkaisuviranomainen hyödyntää laitosten valvojille raportoimaa tietoa ja markkinainformaatiota. Alustava arvio yleisestä edusta tehdään jo kriisinratkaisun suunnittelussa. Alustava arvio päivitetään kriisinratkaisuhetkellä ja siinä otetaan huomioon laitoksen tilanne sekä pankkisektorilla, rahoitusmarkkinoilla ja reaalitaloudessa laajemmin vallitseva tila.

Lue lisää siitä, miten RVV arvioi toimintojen kriittisyyttä ja rahoitusvakausvaikutuksia RVV:n raportista Pankkien kriisinratkaisuvalmiudet 2024 (pdf).

Kriisinratkaisumääräyksen antaminen ja toimeenpano  

Kun yhteinen kriisinratkaisuneuvosto SRB katsoo, että sen suorassa toimivallassa oleva laitos täyttää kriisinratkaisun ehdot, se antaa kriisinratkaisumääräyksen. Kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset osallistuvat tiiviisti määräyksen laadintaan ja hyväksymiseen. Kriisinratkaisumääräyksessä määritetään, mitä kriisinratkaisuvälinettä tai -välineitä laitoksen tilanteen ratkaisemiseksi sovelletaan.

Kun suomalainen laitos on asetettu kriisihallintoon joko SRB:n tai RVV:n päätöksellä, voi RVV tämän jälkeen määrätä laitoksen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä kriisinratkaisulain mukaisesti.

Lue lisää kriisinratkaisuvälineistä

Vaikka SRB tekee päätökset sen suoraan toimivaltaan kuuluvien laitosten kriisihallintoon asettamisesta, RVV panee toimeen päätöksessä edellytetyt toimenpiteet Suomessa. SRB seuraa, miten kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset panevat kriisinratkaisumääräyksen täytäntöön kansallisella tasolla. 

Kuva: SRB:n kriisinratkaisupäätöksen täytäntöönpano

Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston toimivaltaan kuuluva laitos voi hakea SRB:n päätöksiin muutosta Euroopan Unionin tuomioistuimelta. Tätä ennen laitos voi hakea muutosta SRB:n yhteydessä toimivalta valituslautakunnalta. RahoitusvakausvirastoVV:n päätöksiin voi eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. 

Aiheeseen liittyvät hyödylliset linkit: 

Kriisinratkaisudirektiivi