Kansainvälinen yhteistyö  

Rahoitusvakausviraston (RVV) kansainvälinen yhteistyö on aktiivista niin kriisinratkaisuun kuin talletussuojaankin liittyvissä asioissa. RVV on mukana useissa eurooppalaisissa elimissä, jotka valmistelevat tai kehittävät eurooppalaista kriisinratkaisua tai talletussuojaa.

Vaikuttaminen näissä elimissä on tärkeää, jotta mekanismien tehokas toiminta voidaan turvata. Samalla RVV vahvistaa omaa osaamisen kehittämistään. 

RVV toimii osana pankkiunionin toista pilaria eli yhteistä kriisinratkaisumekanismia. Mekanismi koostuu yhteisenä kriisinratkaisuviranomaisena toimivasta yhteisestä kriisinratkaisuneuvostosta (Single Resolution Board, SRB), yhteisestä kriisinratkaisurahastosta sekä kansallisista kriisinratkaisuviranomaisista.  

Lisäksi RVV toimii tiiviissä yhteistyössä muiden maiden talletussuojajärjestelmien kanssa. Jos pankkiunionin kolmas pilari yhteisestä talletussuojasta toteutuu, tulee Rahoitusvakausvirastosta osa yhteistä talletussuojajärjestelmää.

Pankkiunioni turvaa rahoitusvakautta EU-alueella 

Pankkiunionin tarkoituksena on varmistaa, että euroalueen pankkisektori on turvallinen, luotettava sekä yhtenäisesti säännelty ja valvottu. Lisäksi sen tarkoituksena on varmistaa, ettei vakaviin ongelmiin ajautuneiden pankkien ongelmatilanteita hoideta käyttämällä veronmaksajien varoja, vaan pankkikriisien vaikutukset alueen julkisille talouksille pyritään minimoimaan. Pankkiunionilla pyritään varmistamaan, että rahoitusvakaus säilyy koko EU:n alueella ja samalla sisämarkkinoiden toiminta tehostuu.  

Päätökset pankkiunionin luomisesta tehtiin vuonna 2008 käynnistyneen finanssikriisin keskellä. Yhteinen pankkivalvonta (Single Supervisory Mechanism, SSM) käynnisti toimintansa vuonna 2014 ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi (Single Resolution Mechanism, SRM) vuotta myöhemmin 2015. Pankkiunioniin kuuluvat euromaat, mutta siihen voivat päättää osallistua myös euroalueen ulkopuoliset EU-maat. Tällä hetkellä näitä euroalueen ulkopuolisia pankkiunionimaita ovat Kroatia ja Bulgaria. 

Pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisumekanismi mahdollistaa pankkien ja sijoituspalveluyritysten tehokkaan kriisinratkaisun tilanteissa, joissa ne joutuisivat vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin yhteisestä pankkivalvonnasta huolimatta. Sen tarkoitus on varmistaa, että pankkien kriisinratkaisusta aiheutuu mahdollisimman vähän vaikutuksia veronmaksajille ja taloudelle. 

Pankkiunioni perustuu EU:ssa harmonisoituun rahoitusalan sääntelyyn eli yhteiselle sääntökirjalle. Pankkiunionin kannalta tärkeimmät säädökset koskevat pankkien pääomavaatimuksia, pankkivalvontaa, talletussuojaa sekä kriisinratkaisua. 

Yleensä pankkiunionin kuvataan koostuvan kolmesta pilarista. Kaikki pilarit rakentuvat yhteiselle sääntökirjalle.  

Pankkiunionin pilarit ovat: 

1. Yhteinen valvontamekanismi 

2. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi 

3. Yhteinen talletussuojajärjestelmä 

Yhteisestä valvontamekanismista vastaa Euroopan keskuspankki (EKP), joka on pankkiunionin ylikansallinen viranomainen. Se tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa. Suomen kansallinen valvontaviranomainen on Finanssivalvonta.  

EKP valvoo suoraan kaikkia merkittäviä ja suuria euroalueen pankkeja tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvojien kanssa. Muiden pankkien valvontavastuu on kansallisilla valvojilla.

Lisää tietoa yhteisestä pankkivalvonnasta Finanssivalvonnan sivuilla

Yhteistyö Pohjoismaissa ja Baltiassa 

Pohjoismaissa RVV tekee kansainvälistä yhteistyötä pohjoismaisille pankkiryhmille perustetuissa kriisinratkaisukollegioissa. Myös talletussuoja-asioissa RVV:llä on paljon rajat ylittävää yhteistyötä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden talletussuojajärjestelmien kanssa.  

Rahoitusvakausvirasto osallistuu lisäksi Baltian ja Pohjoismaiden ministeriöiden, keskuspankkien sekä valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten yhteisen vakausryhmän (Nordic Baltic Stability Group) toimintaan. Alueen rahoitusmarkkinat ovat linkittyneet toisiinsa tavalla, joka luo tarpeen laajapohjaiselle tiedonvaihdolle ja yhteistyölle. Yhteistyön tarkoituksena on edistää rahoitusvakautta ja ehkäistä finanssikriisin syntymistä alueella.

Nordic Baltic Stability Groupin jäsenmaiden välinen yhteistoiminta-asiakirja (englanniksi)

Kansainvälinen yhteistyö kriisiratkaisuasioissa 

RVV:n keskeisin kansainvälinen yhteistyöelin on sen emo-organisaatio, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto. Sen vastuulla on EKP:n suoraan pankkivalvontaan kuuluvien sekä rajat ylittävien pankkiryhmien kriisinratkaisun suunnittelu ja toteuttaminen. SRB on itsenäinen EU-virasto ja sijaitsee Brysselissä. Se on myös vastuussa yhteisestä kriisinratkaisurahastosta (Single Resolution Fund, SRF). 

SRB työskentelee läheisessä yhteistyössä kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten sekä Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan kanssa. SRB:n toiminnan tavoitteena on varmistaa, että pankkiunionin kriisinratkaisuviranomaisten toiminta ja päätöksenteko on mahdollisimman yhtenäistä ja kaikkia pankkiunionissa toimivia pankkeja käsitellään mahdollisimman samalla tavalla riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa ne sijaitsevat. 

Rahoitusvakausviraston edustajat osallistuvat aktiivisesti SRB:n komiteoihin ja niiden alla toimiviin lukuisiin työryhmiin. SRB:n tavoitteena on löytää euroalueelle sekä kriisinratkaisusuunnittelua että kriisitilanteiden hoitoa tukevia yhteisiä linjauksia.

SRB:n työsuunnitelma tuleville vuosille SRB:n verkkosivuilla (englanniksi)

Toinen tärkeä kriisinratkaisuasioiden yhteistyöelin Rahoitusvakausvirastolle on Euroopan pankkiviranomainen (European Banking Authority, EBA), jonka resoluutiokomiteaan ja sen alaisiin pysyviin ja väliaikaisiin työryhmiin virasto osallistuu sekä kriisinratkaisu- että talletussuoja-asioissa. Työ EBA:ssa on tärkeää, koska se kattaa koko EU-alueen tarkastelun ja siinä ovat mukana kaikki EU-maat, mukaan lukien edustus niistä Pohjoismaista, jotka eivät kuulu pankkiunioniin. Rahoitusvakausviraston vastuualueen toimintaa ohjaavat useat EBA:n antamat ohjeet, suositukset ja standardit, joten viraston on tärkeä olla mukana vaikuttamassa työhön.  

Kansainvälinen yhteistyö talletussuoja-asioissa  

Suomen kansallisena talletussuojaviranomaisena RVV on tiiviisti mukana EBA:n talletussuoja-asioita käsittelevän työryhmän (Task Force on Deposit Guarantee Schemes) ja sen alatyöryhmien työssä. EBA:n työryhmien työssä korostuvat erityisesti talletussuojajärjestelmiä koskevien ohjeiden päivittäminen, talletussuojadirektiivin muutostarpeiden arviointi ja komission avustaminen direktiivin kehitystyössä sekä koko EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) talletussuojajärjestelmien toiminnan ja kyvykkyyden kehittäminen ja mittaaminen yhteisesti määritellyn kuormitustestauskehikon avulla. 

EBA-työn lisäksi RVV:n edustajat osallistuvat aktiivisesti Euroopan talletussuojajärjestelmien yhteistyöjärjestön (European Forum of Deposit Insurers, EFDI) komiteoihin ja työryhmiin, joissa jaetaan kokemuksia ja osaamista, ja laaditaan ohjeita, selvityksiä ja teknisluonteisia dokumentteja esimerkiksi talletussuojajärjestelmien operatiivisen toiminnan kehittämiseksi. Virasto on jäsenenä myös kansainvälisessä talletussuojajärjestössä (International Association of Deposit Insurers, IADI). Sekä EFDI:n että IADI:n pääasiallisena tavoitteena on edistää talletussuojajärjestelmien tehokkuutta ja yhteistyötä sekä tiedon, osaamisen ja kokemusten jakamista. 

Talletussuojadirektiivissä on säädetty talletussuojajärjestelmien yhteistyövelvoitteesta koskien erityisesti pankin ulkomaisen sivuliikkeen tallettajien talletussuojakorvausten maksamista, jonka sivuliikkeen sijaintimaan talletussuojajärjestelmän tulee suorittaa pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmän puolesta. 

Direktiivin yhteistyövelvoitteen pohjalta EBA on antanut talletussuojajärjestelmien yhteistyösopimuksista ohjeen, jota myös RVV noudattaa. Ohjeessa määritellyn mukaisesti EFDI:n ja EBA:n toimesta on laadittu monenvälinen yhteistyösopimus, johon myös RVV on liittynyt (EFDI Home-Host Multilateral Agreement). Yhteistyösopimus asettaa raamit pankkien sivuliikkeisiin liittyvälle yhteistyölle.  

Monenvälistä yhteistyötä täydentää tiivis kahdenvälinen yhteistyö etenkin niiden EU- ja ETA-maiden talletussuojajärjestelmien kanssa, joissa on suomalaisten pankkien sivuliikkeitä tai joiden pankeilla on sivuliikkeitä Suomessa. Näiden maiden kanssa RVV sopii kahdenvälisesti erityisesti korvausten maksamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä.   

European Banking Authority (EBA)

 

European Forum of Deposit Insurers (EFDI)

 

International Association of Deposit Insurers (IADI)

Kuvio: Kansainvälinen yhteistyö talletussuoja-asioissa.
 

Aiheeseen liittyvät hyödylliset linkit: 

EBA:n työsuunnitelma (englanniksi)

EBA:n ohje talletussuojajärjestelmien yhteistyösopimuksista (EBA Guidelines on cooperation agreements between deposit guarantee schemes) (englanniksi)

EFDI Home-Host Multilateral Agreement -yhteistyösopimus (englanniksi)