Kriisinratkaisusuunnitelmat auttavat kriisiin varautumisessa 

Kuka laatii kriisinratkaisusuunnitelmat? 

Rahoitusvakausvirasto (RVV) laatii suomalaisille pankeille, muille luottolaitoksille, sijoituspalveluyrityksille ja arvopaperikeskukselle kriisinratkaisusuunnitelmat. Suunnitelma laaditaan näille laitoksille lähtökohtaisesti vain ryhmätasolla. Kriisinratkaisusuunnitelmilla varaudutaan tilanteeseen, jossa pankki tai muu kriisinratkaisulaissa tarkoitettu laitos on kaatumaisillaan taloudellisista syistä. 

Luottolaitosten osalta RVV vastaa suunnitelmien laadinnasta pienille ja keskisuurille laitoksille, jotka eivät ole yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) suorassa toimivallassa. Suurten laitosten kohdalla laadintavastuu on SRB:llä, mutta suunnitelmat laaditaan yhteistyössä RVV:n kanssa laitoskohtaisissa kriisinratkaisutiimeissä (Internal Resolution Team, IRT), joissa on jäseninä sekä SRB:n että RVV:n asiantuntijoita.  

Pankkiunionin ulkopuolella sijaitsevan emopankin konsernin kriisinratkaisusuunnitelma laaditaan niin sanotussa kriisinratkaisukollegiossa konsernin kotivaltion kriisinratkaisuviranomaisen johdolla. 

Kriisinratkaisusuunnitelman osa-alueet 

Kriisinratkaisusuunnitelmat ovat laitoskohtaisia, mutta suunnitelman runko ja pääalueet on määritelty  kriisinratkaisulaissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa. Pankkien ja muiden luottolaitosten osalta ne on lisäksi määritelty tarkemmin SRB:n kriisinratkaisusuunnitelmaa koskevassa käsikirjassa ja muissa ohjeissa. 
 
Kriisinratkaisusuunnitelman pääosa-alueet ovat: 

  • Strateginen liiketoiminta-analyysi, joka sisältää arvion toimintojen kriittisyydestä 
  • Ensisijaisen kriisinratkaisustrategian määrittely 
  • Taloudellisen ja toiminnallisen jatkuvuuden analyysi 
  • Analyysi laitoksen tietojärjestelmien ja viestinnän toiminnasta kriisitilanteessa 
  • Kriisinratkaisukelpoisuuden arviointi sekä mahdolliset viranomaisen ehdottamat korjaustoimenpiteet

Strategisen liiketoiminta-analyysin perusteella valitaan laitokselle parhaiten soveltuva kriisinratkaisustrategia, jos tavallista konkurssimenettelyä ei pidetä perusteltuna. Kriisinratakaisusuunnitelma on tällöin laajempi ja yksityiskohtaisempi. Kriisinratkaisustrategiaan pohjautuvassa suunnitelmassa eritellään ne toimet, joihin kriisitilanteessa ryhdytään, jotta laitoksen kolmansille osapuolille tarjoamat kriittiset toiminnot voidaan ylläpitää. Kriisinratkaisustrategian toimivuutta testataan erilaisissa kriisiskenaarioissa.  

Kriisinratkaisu pyritään toteuttamaan siten, että haittavaikutukset rahoitusvakaudelle minimoidaan. Lisäksi kriisinratkaisussa suojataan tallettajia sekä laitoksen asiakkaiden varoja ja omaisuutta. Kriisinratkaisuunnitelmissa ei saa olettaa poikkeuksellista julkista rahoitustukea eikä keskuspankin hätärahoitusta. 
 
Rahoitusvakausvirastolla on kriisinratkaisulain nojalla valtuudet tehdä sen toimivaltaan kuuluviin laitoksin kohdistuvia päätöksiä. Osa näistä päätöksistä, esimerkiksi päätös omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärästä, tehdään jo kriisinratkaisun suunnitteluvaiheessa kaikille laitoksille ja ne voivat siten koskea toimintaedellytyksiltään terveitä ja taloudellisesti vakaita laitoksia. 

Kriisinratkaisusuunnitelman päivittäminen on jatkuva prosessi 

Kriisinratkaisusuunnitelma laaditaan kullekin laitokselle pääsääntöisesti vuosittain. Pienten ja rahoitusjärjestelmän kannalta vähämerkityksisten laitosten kohdalla, joilla strategia on yleensä konkurssiin asettaminen, voidaan laatia yksinkertaistettu ja harvemmin (käytännössä joka toinen vuosi) päivitettävä suunnitelma.  Rahoitusvakausvirasto päättää yksinkertaistettujen velvoitteiden myöntämisestä laitoskohtaisesti. RVV tekee yhteistyötä Finanssivalvonnan kanssa varmistaakseen, että elvytyssuunnitelmien ja kriisinratkaisusuunnitelmien yksinkertaistettuja velvoitteita sovelletaan yhdenmukaisesti. 

Kriisinratkaisusuunnitelman laadintaan liittyy varsinaisen suunnitelman kirjoittamisen ohella erilaisia päätöksiä, tietopyyntöjä ja keskusteluja laitoksen kanssa sekä toisten viranomaisten kuulemisia.  

Kriisinratkaisusuunnitelman perustana käytetään laitosten säännöllisesti raportoimia tietoja. Merkittävin raportointi liittyy EBA:n eli Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority) standardiin pohjautuviin raportointitaulukoihin, niin sanottuun CIR-raportointiin.

 

Kuva: Kriisiratkaisusuunnitelman laadintaprosessi

Rahoitusvakausvirasto arvioi laitoksen maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamisesta aiheutuvat vaikutukset rahoitusmarkkinoiden toimintaan, muihin laitoksiin, rahoituksen saatavuuteen ja talouteen laajemmin.  

Lisäksi Rahoitusvakausvirasto arvioi laitoksen uudelleenjärjestämistä koskevat mahdolliset esteet samalla kun se laatii tai tarkastaa laitoksia koskevan kriisinratkaisusuunnitelman. Jos RVV toteaa Finanssivalvontaa kuultuaan, että laitoksen toiminnan uudelleenjärjestämiselle on olemassa olennainen este, sen on ilmoitettava asiasta laitokselle kirjallisesti. Jos laitos ei kykene esittämään riittäviä toimenpiteitä esteiden poistamiseksi, RVV voi vaatia siltä eri toimenpiteitä. Päätökset voivat koskea muun muassa laitoksen vastuiden rajoittamista, varojen myyntiä, yksittäisten toimintojen rajoittamista tai lopettamista tai oikeudellisen rakenteen muuttamista. 

Rahoitusvakausvirastolla ei ole itsenäistä valtuutta määrätä laitoksille hallinnollisia seuraamuksia. Finanssivalvonta määrää seuraamukset kriisinratkaisusuunnitelmien laatimiseen tarvittavien tietojen toimittamatta jättämisestä Rahoitusvakausviraston esityksen mukaisesti.  

Mikä on MREL?

  • Lyhenne tulee sanoista ”Minimum Requirement for Own Funds and Eligible Liabilities”
  • MREL tarkoittaa omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimusta ja se on keskeinen osa kriisinratkaisusääntelyä  
  • Tarkoituksena on varmistaa, että laitoksella on riittävästi omia varoja ja sellaisia velkainstrumentteja, joita voidaan käyttää kriisissä tappioiden kattamiseen ja laitoksen pääomittamiseen (ns. bail-in-väline)  
  • Sijoittajat kantavat vastuunsa pankkikriisien kustannuksista, kun kriisinratkaisuviranomainen soveltaa bail-in-välinettä  
  • Rahoitusvakausvirasto asettaa laitokselle MREL-vaateen osana kriisinratkaisusuunnitelmaa  
  • Kriisinratkaisuviranomaiset seuraavat laitosten velkarakennetta ja MREL-vaateiden täyttymistä laitosten raportoimien tietojen avulla  

  
Lue lisää kriisinratkaisussa sovellettavista välineistä täältä.

Lue lisää kriisinratkaisun raportointivaatimuksista täältä

Rahoitusvakausvirastoa koskeviin säädöksiin voit tutustua täällä.
 

Aiheeseen liittyvät hyödylliset linkit: 

RVV:n muistio omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL) soveltamisesta

Lisätietoa MREL-vaateesta SRB:n englanninkielisillä verkkosivuilla 

Lyhennetty versio kriisinratkaisusuunnittelua koskevasta manuaalista 

Kriisinratkaisulaki 

SRB:n PIA-politiikka