Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti 2022

Johdon vahvistus laaditulle raportille

Rahoitusvakausviraston johtoryhmä on sitoutunut virastossa tehtävään vastuullisuustyöhön. Se on osallistunut vastuullisuustavoitteiden valintaan ja tarkentamiseen työn edetessä sekä arviointiin siitä, miten asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty vuodesta 2021 lähtien.

Johtoryhmä on osallistunut viraston vuoden 2022 vastuullisuusraportin laadintaan erityisesti valitsemalla ne tapausesimerkit, jotka antavat hyvän kuvan vuoden 2022 aikana tehdystä monipuolisesta kehitystyöstä.

Viraston ylijohtaja on hyväksynyt viraston toisen vastuullisuusraportin 14. helmikuuta 2023.

Lue vuoden 2022 vastuullisuusraportti pdf-muodossa
Lue viraston ensimmäinen vastuullisuusraportti vuodelta 2021 (pdf)

Vastuullisuus viraston toiminnassa

Rahoitusvakausvirasto on vuonna 2015 perustettu itsenäinen viranomainen, joka toimii Suomen kansallisena kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisena. Kesällä 2022 virastolle säädettiin uusi tehtävä kansallisen huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpitäjänä.

Lue lisää viraston toiminnasta Tietoa Rahoitusvakausvirastosta -sivulla

Vastuullisuus liittyy monin tavoin viraston ydintehtäviin. Virasto on vastuullinen toimija, joka edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja luottamusta pankkisektoria ja rahoitusmarkkinoita kohtaan parantamalla laitosten ja viranomaisten kriisinhoitovalmiuksia sekä arvioimalla ja kehittämällä talletussuojajärjestelmän, kriisinratkaisukehikon ja päivittäismaksamisen varajärjestelyiden toimivuutta. Kriisinhoitovalmius sekä toimiva ja tarkoituksenmukainen sääntely ovat edellytyksiä sille, että pankkikriisien vaikutukset ja kustannukset yhteiskunnalle jäävät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi virasto varmistaa, että laitoksilta kerättyjä hallintomaksuja käytetään tarkoituksenmukaisesti viraston toimintaan lakeja noudattaen. Virasto tuo esille kehityskohteita tehokkaamman julkishallinnon kehittämiseksi osana valtiovarainministeriön hallinnonalaa.

Vastuullisuus on osa viraston arvoja. Jokainen virastossa voi edistää vastuullisuutta omassa toiminnassaan yhteistyössä muiden viranomaisten ja viraston toimialueeseen kuuluvien laitosten kanssa. Virastolaisten sitoutumista arvoihin mitataan vuosittain työtyytyväisyysbarometrilla.

Virastolaiset noudattavat kaikessa työssään viraston eettisiä ohjeita. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa virastolaisten riippumattomuus ja puolueettomuus sekä eettisesti korkeatasoinen toiminta. Ylijohtajaa sekä ylijohtajan sijaista sitovat lisäksi yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen (Single Resolution Board, SRB) täysistunnon jäsenten eettiset säännöt.

Vastuullisuuden johtaminen ja hallinto

Vastuullisuustyö aloitettiin virastossa vuonna 2021 tunnistamalla ne Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Tavoitteiden tunnistamisessa oli mukana virastosta kaksi asiantuntijaa ja viraston johtoryhmä.

Vuoden 2022 alusta pääekonomistille on annettu vastuu seurata vastuullisuuteen ja erityisesti vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä ja selvittää, mitkä vihreän siirtymän ulottuvuudet ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Myös kesällä 2022 virastolle säädetty uusi lakisääteinen tehtävä on otettu huomioon seuranta- ja selvitystyössä.

Pääekonomisti on jatkossa vastuussa myös vastuullisuustavoitteiden seurannasta ja vastuullisuusraportin laadinnasta. Työn tueksi pääekonomisti järjestää keskustelutilaisuuksia koko henkilöstön kanssa tavoitteena kerätä ideoita vastuullisuustyön kehittämiseksi ja tehdyn työn saavutusten arvioimiseksi. Pääekonomisti raportoi vastuullisuustavoitteisiin liittyvästä työstä johtoryhmälle työn edetessä. Erityisesti pääekonomisti raportoi tunnistetuista riskeistä, jotka mahdollisesti rajoittavat vastuullisuustavoitteiden saavuttamista tai liiallisesti lisäävät viraston jalanjälkeä, sekä riskien vähentävistä toimenpide-ehdotuksista. Johtoryhmä päättää pääekonomistin esityksestä tarvittavista linjauksista sekä siitä, miten vastuullisuuteen liittyvä työ tulisi mahdollisesti näkyä viraston toiminnansuunnittelussa.

Raportin laadintatapa

Tammikuussa 2023 pääekonomisti yhteistyössä johtoryhmän kanssa valitsi ne tapausesimerkit, jotka parhaiten kuvaavat vuoden 2022 aikana tehtyä edistystä valittujen vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Kuvaukset valituista tavoitteista, alitavoitteista ja mittareista on tarkennettu huomioimaan viraston uutta tehtävää, mutta niiden muuttamista muuten ei nähty tarpeelliseksi. Luonnos vastuullisuusraportista laadittiin tämän työn pohjalta ja se esitettiin virastolaisille helmikuun alussa 2023. Saatujen kommenttien perustella pääekonomisti viimeisteli vastuullisuusraportin helmikuun 2023 puolessa välissä, jolloin se myös esitettiin johtoryhmälle ylijohtajan hyväksyntää varten.

Myös tulevina vuosina tavoitteiden toteutumista tarkastellaan aina alkuvuodesta ja viraston vastuullisuusraportti laaditaan niin, että se valmistuu helmikuussa. Samalla tarkastellaan myös, onko tarvetta tarkentaa valittuja tavoitteita tai alitavoitteita sekä käytettäviä mittareita.

Vastuullisuustavoitteet

Rahoitusvakausvirasto on tunnistanut neljä sen toiminnan kannalta olennaista YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitetta, joihin virasto pystyy vaikuttamaan positiivisesti, eli jättämään kädenjälkensä:

  • Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta (tavoite 1)
  • Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (tavoite 8)
  • Eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10)
  • Vastuullista kuluttamista (tavoite 12)
     

Lue lisää YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ja Agenda 2030 -tavoiteohjelmasta ulkoministeriön verkkosivuilla

Viraston toiminnasta syntyy myös jalanjälki, eli kestävän kehityksen kannalta negatiivisia vaikutuksia.

Jalanjälki eli toiminnan negatiiviset vaikutukset toimintaympäristöön

Merkittävimmät tunnistetut negatiiviset vaikutukset Rahoitusvakausviraston toiminnasta syntyvät virkamatkustamisesta, toimitiloista, laitteista ja palveluista sekä paperin käytöstä.

Covid-19-pandemian hellittäessä fyysinen läsnäolo SRB:n, EBA:n, EFDI:n ja kansainvälisen talletussuojajärjestön (International Association of Deposit Insurers, IADI) kokouksissa oli taas mahdollista. Valtion matkustusstrategia ja viraston vuoden 2022 aikana päivitetty matkustusohje kuitenkin kannustavat virastolaisia hyödyntämään uusia yhteydenpidon muotoja ja harkitsemaan matkustustarvetta entistä tarkemmin.

Virastolaiset lensivät vuoden 2022 aikana kansainvälisiin kokouksiin yhteensä 21 kertaa. Kotimaan liittymälentoja oli 2, lentoja Brysseliin 10, toiseen pohjoismaahan 6, muualle Eurooppaan 24 sekä Euroopan ulkopuolelle 2. Yhteensä lentokilometrejä kertyi noin 115 000, eli noin 5 400 kilometriä keskimäärin virastolaista kohden. Lentoja kerääntyi lähinnä vuoden toisen puoliskon aikana.

Maaliskuussa 2022 virasto siirtyi uuteen hybridityöskentelymalliin, kun työaikapäätös päivitettiin etätyötä koskevilta osin. Tämä mahdollistaa etätyöskentelyn useana päivänä viikossa. Viraston jalanjälki pienenee, kun virastolaiset eivät siirry joka päivä toimistolle. Mahdollisuutta käyttää liikunta- ja kulttuurietua joukkoliikennevälineiden maksuvälineenä jatkettiin vuonna 2022.

Viraston jalanjäljen suuruuteen vaikuttavat viraston käyttämät laitteet, konesalien ylläpito IT-palveluiden osalta ja muut palvelut. Viraston käyttämät laitteet, samoin kuin tietotekniikkaan ja -hallintoon liittyvät palvelut, vuokrataan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta.

Viraston toimitilat on vuokrattu Kevalta. Toimitilojen led-valaistus on energiatehokas ja ilmanvaihto, jäähdytys, sähkö- ja kaapeliverkot on uusittu kokonaan nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vuoden 2022 aikana Kevan energiasäästöihin tähtääviin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa ilmanvaihdon ja lämpötilan ohjauksen optimointia, jolla vältytään sähkön kulutuspiikeiltä, pienennetään merkittävästi lämpöhäviöitä ja lievitetään myös rutikuivan pakkasilman aiheuttamia tuntemuksia kireimmillä pakkasilla, jolloin sähkön riittävyys tulee olemaan suurin ongelma. Myös valaistustasoihin ja sisälämpötila-asetuksiin tehdään tarvittavia, harkittuja muutoksia.

Virasto otti käyttöön ensimmäisen sähköisen asianhallintajärjestelmänsä syyskuussa 2022. Kyseessä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tarjoama palvelu. Viraston arkisto ei enää muodostu paperille, mikä on vähentänyt paperin käyttöä merkittävästi, samoin kuin tarvetta hankkia tarvikkeita paperiaineistojen säilytykseen. Jalanjälkeä pienentää myös se, että asianhallintajärjestelmän aika- ja paikkariippumaton allekirjoitustoiminto ei edellytä virastolaisten liikkumista toimistolle asiakirjojen allekirjoittamista varten. Järjestelmän käyttöönoton tueksi laadittu virastokohtainen perehdytys- ja koulutusmateriaali on toteutettu digitaalisessa muodossa valtionhallinnon yhteisen oppimisalustan puitteissa. Mallista ei koitunut virastolle ylimääräisiä ylläpito- tai koulutuskustannuksia. Osallistuminen perehdytyksiin ja aineistoon on mahdollista etäyhteyksin ja aineiston muokkaaminen on myös käyttöönottovaiheen jälkeen kustannustehokasta.

Vuoden aikana viraston edustaja osallistui webinaariin, missä WWF:n ja Kevan johdolla käytiin läpi, miten työpaikan ympäristövastuullisuutta on mahdollista kehittää ja johtaa.

Lopuksi

Rahoitusvakausviraston työ vastuullisuuskysymysten parissa jatkuu. Virasto jatkaa työtään talletussuoja- ja kriisinratkaisukehikon sekä päivittäismaksamisen varautumisjärjestelyiden uskottavuuden ja edelleen kehittämisen parissa. Esimerkiksi vuoden 2023 aikana virastossa edistetään prosessimaista työskentelyä. On myös syytä arvioida, mikäli ja miten pankkien työ vihreän siirtymän edistäjän roolissa olisi syytä huomioida viraston vastuullisuustyössä. Vastaavasti Rahoitusvakausrahaston varjojen aktiivisen sijoitustoiminnan käynnistäminen tuo uusia näkökulmia viraston vastuullisuusraportointiin. Siirtyminen sähköiseen asianhallintajärjestelmään jatkuu, jolloin paperin käyttö vähenee entisestään. Lisäksi virastossa on aikomus tutustua Green office -ympäristöjärjestelmään ja arvioida, onko sen käyttöönotto tarkoituksenmukaista.