Rahoitusvakausviraston kestävyysraportti 2024
Johdon vahvistus
Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä seuranta aloitettiin Rahoitusvakausvirastossa (jäljempänä virasto) vuonna 2021 tunnistamalla ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Alatavoitteet ja seurattavat mittarit valikoituivat vuoden 2022 alussa, viraston ensimmäisen kestävyysraportin laadinnan yhteydessä.
Viraston hallinnoiman valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston, Rahoitusvakausrahaston, hallitus hyväksyi talletussuojarahaston sijoitustoimintaan liittyvät vastuullisuustavoitteet kokouksessaan 27.11.2024. Näistä sijoitustoiminnan vastuullisuusnäkökohdista raportoidaan osana viraston kestävyysraporttia vuodesta 2025 lähtien.
Viraston johtoryhmä on osallistunut vastuullisuustavoitteiden tunnistamiseen ja tarkentamiseen työn edetessä sekä arviointiin siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Johtoryhmä on osallistunut viraston vuoden 2024 kestävyysraportin laadintaan erityisesti valitsemalla ne tapausesimerkit, jotka antavat kattavan kuvan vuoden 2024 aikana tehdystä monipuolisesta kehitystyöstä. Vuoden 2024 kestävyysraportin rakennetta on uudistettu johtoryhmän linjausten mukaisesti.
Viraston ylijohtaja on hyväksynyt viraston neljännen kestävyysraportin 10.4.2025. Raportti on laadittu Valtiokonttorin ohjeen ”Kestävyysraportointi valtionhallinnossa” (VK/3503/2024) mukaisesti.
Lue Rahoitusvakausviraston kestävyysraportti vuodelta 2024 pdf-versiona.
Tutustu viraston aikaisempiin vastuullisuusraportteihin:
- Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti vuodelta 2023 (pdf)
- Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti vuodelta 2022 (pdf)
- Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti vuodelta 2021 (pdf).
Vastuullisuus viraston toiminnassa
Toiminnan lähtökohdat
Rahoitusvakausvirasto on vuonna 2015 perustettu itsenäinen viranomainen, joka toimii Suomen kansallisena kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisena. Kesällä 2022 virastolle säädettiin tehtävä kansallisen huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpitäjänä.
Lue lisää Rahoitusvakausviraston toiminnasta.
Viraston lakisääteisenä tehtävänä on edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta rahoituslaitosten ja viranomaisten kriisinhoitovalmiuksia sekä kehittämällä talletussuojajärjestelmän, kriisinratkaisukehikon ja päivittäismaksamisen varajärjestelyiden toimivuutta.
Kriisinhoitovalmius sekä toimiva ja tarkoituksenmukainen sääntely ovat edellytyksiä sille, että pankkikriisien vaikutukset ja kustannukset yhteiskunnalle jäävät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi virasto varmistaa, että laitoksilta kerättyjä hallintomaksuja käytetään tarkoituksenmukaisesti viraston toimintaan lakia noudattaen ja tuo esille kehityskohteita tehokkaamman julkishallinnon kehittämiseksi osana valtiovarainministeriön hallinnonalaa.
Rahoitusvakausvirasto hallinnoi valtion talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa (RVR). Rahaston muodostavat talletussuojarahasto ja kriisinratkaisurahasto. RVR:lla on hallitus, joka ohjaa rahaston sijoitustoimintaa ja riskienhallintaa. RVR:n hallitus asetti rahaston vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet loppuvuodesta 2024.
Vastuullisuus on myös osa viraston arvoihin perustuvaa toimintakulttuuria. Jokainen virastossa työskentelevä voi edistää vastuullisuutta omassa toiminnassaan, yhteistyössä muiden viranomaisten ja viraston toimialueeseen kuuluvien rahoituslaitosten kanssa. Virastolaisten sitoutumista arvoihin mitataan vuosittain työtyytyväisyystutkimuksella.
Virastolaisten tulee noudattaa kaikessa toiminnassaan viraston eettisiä ohjeita. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa virastolaisten riippumattomuus ja puolueettomuus sekä eettisesti korkeatasoinen toiminta. Lisäksi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (Singel Resolution Board, SRB) täysistunnon jäsenten eettiset säännöt sekä Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority, EBA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) kriisinratkaisukomiteoiden jäsenten eettiset säännöt sitovat niihin osallistuvia viraston edustajia.
Lue lisää kestävän kehityksen globaalista Agenda 2030 -toimintaohjelmasta.
Viraston kestävyysraportointi
Vuoden 2022 alusta viraston pääekonomistille on annettu vastuu seurata vastuullisuuteen ja erityisesti vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä ja selvittää, mitkä vihreän siirtymän ulottuvuudet ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Pääekonomisti koordinoi kestävyysraportin laadintaa virastossa. Työ raportin parissa alkaa sillä, että tarkastellaan, onko tarvetta muuttaa tunnistettuja tavoitteita tai tarkentaa jo tunnistettujen tavoitteiden alitavoitteita tai käytettäviä mittareita.
Kriisinratkaisu- sekä talletussuoja ja huoltovarmuus -yksiköiden asiantuntijoiden ehdotuksesta johtoryhmän jäsenet valitsivat helmikuussa 2025 ne tapausesimerkit, jotka parhaiten kuvaavat vuoden 2024 aikana tehtyä työtä tunnistettujen kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikön asiantuntijat ovat hakeneet päivitetyt tiedot jalanjälkeen liittyvistä seikoista.
Rahoitusvakausrahaston osalta rahoitusvakausrahaston hallitus päätti liittää rahoitusvakausrahaston toiminnan osaksi viraston vastuullisuusraportointia vuodesta 2025 alkaen. Tässä raportissa on esitetty rahoitusvakausrahaston ja talletussuojarahaston sijoitustoimintaan liittyvät vastuullisuustavoitteet, mutta niihin liittyvät kädenjäljet raportoidaan ensimmäistä kertaa vuodelta 2025 toimitettavassa Rahoitusvakausviraston kestävyysraportissa. Talletussuojarahaston sijoitustoimintaan liittyvät konkreettiset vastuullisuustoimenpiteet ja niihin liittyvät mittaristot määritetään vastuullisen sijoittamisen politiikassa, jonka rahoitusvakausrahaston hallitus vahvistaa suunnitelman mukaan vuoden 2025 aikana.
Luonnos kestävyysraportista esiteltiin johtoryhmälle huhtikuussa 2025. Saatujen kommenttien perusteella kestävyysraportti viimeisteltiin.
Kädenjälki – toiminnan positiiviset vaikutukset
Rahoitusvakausvirasto on tunnistanut kolme sen toiminnan kannalta olennaista YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitetta, joihin virasto pystyy vaikuttamaan positiivisesti, eli jättämään kädenjälkensä:
- Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta (Tavoite 1)
- Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (Tavoite 8)
- Eriarvoisuuden vähentäminen (Tavoite 10)
Rahoitusvakausrahaston hallitus on vahvistanut 27.11.2024 rahaston ensisijaiseksi vastuullisuustavoitteeksi YK:n kestävän kehityksen alatavoitteen 8.10: Vahvistaa kotimaisten rahoituslaitosten valmiuksia pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelujen saatavuuden edistämiseksi ja laajentamiseksi kaikille. Talletussuojarahaston sijoitustoiminnassa pyritään tukemaan lisäksi seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan (Tavoite 13) ja Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla (Tavoite 16). Kyseiset tavoitteet sisällytetään vuoden 2025 toiminnasta tehtävään kestävyysraporttiin.
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Rahoitusvakausvirastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 1.5: Kehittää vuoteen 2030 mennessä köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien sopeutumiskykyä ja vähentää heidän alttiuttaan ja altistumistaan ilmastoon liittyville ääri-ilmiöille sekä muille taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöön liittyville häiriöille ja katastrofeille.
Virasto ylläpitää ja edistää uskottavaa kriisinratkaisukehikkoa ja talletussuojajärjestelmää sen varmistamiseksi, että kaikilla tallettajilla on tasa-arvoisesti pääsy talletuksiinsa taloudellisten shokkien aikana. Kriisinratkaisun yhtenä tavoitteena on tallettajien varojen sekä laitosten hallussa olevien asiakasvarojen turvaaminen. Pankin konkurssin yhteydessä virasto varmistaa toiminnallaan sen, että tallettajat saavat talletuksensa 100 000 euroon asti.
Viraston vastuulla oleva huoltovarmuustilijärjestelmä puolestaan turvaa keskeiset päivittäismaksamisen palvelut tilanteissa, joissa normaalit maksamisen järjestelmät eivät ole käytettävissä yhteiskunnan vakavassa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa.
Toteuttamalla tehtäviään, virasto vähentää erityisen haavoittuvassa asemassa olevien alttiutta ja altistumista häiriöille ja katastrofeille.
Edistymisen mittarit
Kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n indikaattorikehyksessä mainituista mittareista viraston valitsemalle alatavoitteelle viraston kannalta tarkoituksenmukaisin mittari on 1.5.2: Katastrofien aiheuttamat välittömät taloudelliset menetykset suhteessa maailman bruttokansantuotteeseen (BKT), kuitenkin niin, että ”katastrofi” rajoittuu rahoitusjärjestelmään liittyvään tai ulottuvaan häiriöön. Viraston suorassa toimivallassa olevat laitokset ovat suomalaisia ja siten viraston toiminnan suorat vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea Suomen BKT:een.
Suomessa ei ole seurantajakson aikana ollut kriisinratkaisutapausta, talletussuojakorvausten maksatustilannetta, tai päivittäismaksamisen huoltovarmuusjärjestelmän käyttöönottoa edellyttänyttä vakavaa häiriötilannetta tai poikkeusoloja. Siten valitun mittarin arvoa ei ole mahdollista määrittää.
On hyvä huomata, että talletussuojajärjestelmän ja kriisinratkaisukehikon tarkoituksena on myös ehkäistä kriisien syntymistä. Näin ollen sitä, että tallettajien usko järjestelmään on pysynyt vakaana ja sitä, että talletuspaon riski on pysynyt erittäin pienenä, voidaan pitää osoituksena työn vaikuttavuudesta.
Tapausesimerkki: Talletussuojakorvausten maksamiseen liittyvät harjoitukset
Virasto harjoitteli keväällä 2024 talletussuojakorvausten maksamista. Harjoitukset osoittivat, että virasto kykenee maksamaan talletussuojakorvaukset lain edellyttämässä seitsemässä työpäivässä.
Ensimmäisen harjoituksen aiheena oli talletussuojakorvausten maksaminen tallettajille sivuliikemaissa pankin konkurssitilanteessa. Kaksi viikkoa kestänyt harjoitus toteutettiin yhteistyössä Ruotsin ja Norjan talletussuojaviranomaisten kanssa. Ensimmäisellä viikolla testattiin talletussuojaviranomaisten yhteistyötä, tallettajaviestintää sekä korvausten maksamista Suomessa ja Norjassa toimivan kuvitteellisen ruotsalaispankin konkurssitilanteessa. Toisella viikolla puolestaan testattiin vastaavia toimia Ruotsissa ja Norjassa toimivan kuvitteellisen suomalaispankin konkurssitilanteessa.
Toinen harjoitus, talletussuojakorvausten maksaminen kotimaassa, kesti myös kaksi viikkoa, ja siihen osallistui viraston lisäksi Finanssivalvonnan, Suomen Pankin, Digi- ja väestötietoviraston, valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Palkeiden, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoita. Osa asiantuntijoista osallistui simulaatioharjoitukseen testitallettajan roolissa. Heidän tehtävänään oli esimerkiksi testata viraston tallettajille tuottamaa viestintämateriaalia, kuten tiedotteiden ja korvaustenmaksutilanteessa toimimiseen annettujen ohjeiden riittävyyttä ja selkeyttä.
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Rahoitusvakausvirastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 8.10: Vahvistaa kotimaisten rahoituslaitosten valmiuksia pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelujen saatavuuden edistämiseksi ja laajentamiseksi kaikille.
Viraston toiminnan tavoitteena on edistää talletussuojajärjestelmän ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuutta sekä varmistaa päivittäismaksamisen palvelujen jatkuvuus huoltovarmuustilijärjestelmän avulla. Virasto valmistautuu ongelmatilanteiden eskaloitumiseen niin, että viranomaiset voivat hoitaa vakaviin vaikeuksiin ajautuneen rahoituslaitoksen tilanteen hallitusti. Näin minimoidaan rahoituslaitoksen kaatumisen vaikutukset asiakkaisiin ja esimerkiksi luotonannon tyrehtymisen kautta reaalitalouteen. Kriisinratkaisutoimenpiteiden tehokkaalla toteuttamisella vältytään myös tilanteelta, jossa yhden pankin ongelmat johtavat laajamittaiseen pankkikriisiin, mikä osaltaan voisi johtaa jopa pitkäkestoiseen taantumaan.
Virasto laatii säännöllisesti toimivallassaan oleville laitoksille kriisinratkaisusuunnitelman sekä määrittää niille laitoksille, joihin sovellettaisiin kriisinratkaisutoimia omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimuksen (engl. minimum requirement of own funds and eligible liabilities, MREL) ja tunnistaa kyseisissä laitoksissa mahdollisia esteitä kriisinratkaisun toteuttamiselle. Lisäksi virasto parantaa jatkuvasti omaa varautumistaan kehittämällä toimintatapojaan ja työkalujaan sen varalta, että joku laitos joutuu vakaviin ongelmiin. Harjoitukset viranomaisten kesken ja pankkien kanssa ovat entistä keskeisemmässä roolissa kriisinhoitovalmiuksien kehittämisessä.
Edistymisen mittarit
Kriisinratkaisun yhteydessä yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen tulisi jatkua. Pankkien talletus- ja maksupalvelutoiminnot ovat yleisimmin määritelty kriittisiksi, koska häiriö niissä vaikuttaisi laajasti ja nopeasti asiakkaisiin. Talletussuojakorvausten maksatustilanteessa talletusten tulee olla asiakkaiden saatavilla seitsemän työpäivän kuluessa. Keskeisten päivittäismaksamisen palvelujen jatkuvuus varmistetaan myös huoltovarmuustilijärjestelmän avulla.
Virasto voi toimenpiteillään edesauttaa sitä, että asiakkailla on häiriötön pääsy pankkipalveluihin. Tästä syystä viraston toiminnan vaikuttavuutta on tarkoituksenmukaisempaa arvioida häiriön pituuden ja laajuuden perusteella kuin kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n indikaattorikehyksen, pankkikonttoreiden määrään ja pankkipalvelujen saatavuuteen pohjautuvien mittareiden pohjalta (mittarit 8.10.1 ja 8.10.2).
Suomessa ei ole seurantajakson aikana ollut kriisinratkaisutapausta, talletussuojakorvausten maksatustilannetta tai päivittäismaksamisen huoltovarmuusjärjestelmän käyttöönottoa edellyttänyttä vakavaa häiriötilannetta tai poikkeusoloa. Siten valittujen mittareiden arvoa ei ole mahdollista määrittää.
Samoin kuin edellisen tavoitteen osalta, on kuitenkin muistettava, että jo talletussuoja- ja kriisinratkaisumekanismien olemassaolo ja uskottavuus luo rahoitusvakautta. Näin ollen sitä, ettei rahoitusmarkkinoilla ole ollut häiriötilanteita seurantajakson aikana, voidaan pitää osoituksena työn vaikuttavuudesta.
Tapausesimerkki: Pohjoismaiden ja Baltian kriisisimulaatioharjoitus
Pohjoismaiden ja Baltian maiden valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaiset, keskuspankit sekä valtiovarainministeriöt ovat sopineet toteuttavansa säännöllisesti rahoituskriisejä koskevia simulaatioharjoituksia. Ensimmäinen harjoitus toteutettiin vuonna 2019.
Syyskuussa 2024 toteutetun toisen harjoituksen tavoitteena oli testata viranomaisten välistä viestintää, tiedonjakoa ja yhteistyötä tilanteessa, jossa kuvitteellisten pankkien taloudellinen tilanne heikkeni elvytysvaiheeseen, elvytysvaiheesta kriisinratkaisuun ja kriisinratkaisun jälkeiseen aikaan. Harjoitukseen osallistui lähes 450 asiantuntijaa kahdeksasta maasta.
Harjoitus osoitti, että viranomaisyhteistyö on kehittynyt merkittävästi vuosien varrella. Samalla harjoitus paransi viranomaisten ymmärrystä siitä, miten olemassa olevia toimintaoppaita, prosessikuvauksia sekä rooleja ja vastuita tulisi edelleen tarkentaa kriisinratkaisuvalmiuksien kehittämiseksi. Rahoitusvakausvirasto edistää jatkuvasti tätä työtä sisäisesti ja yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.
Lue lisää RVV:n tiedotteesta 1.4.2025: Tehokas harjoittelu parantaa kriisinhoitovalmiuksia
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Virastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 10.5: Parantaa globaalien rahoitusmarkkinoiden ja -laitosten sääntelyä sekä tukea tällaisen sääntelyn käyttöönottoa.
Rahoitusvakausviraston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tehdä esityksiä ja aloitteita rahoitusalan kriisinhoitoa koskevien säännösten ja määräysten kehittämisestä. Virasto vaikuttaa aktiivisesti sekä kansalliseen että EU-tason lainsäädännön kehittämiseen pankkisektorin asiakysymyksissä tarkoituksenaan vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta säätelykehikon kautta. Virasto toimii osana Euroopan finanssivalvontajärjestelmää ja osallistuu Euroopan pankkiviranomaisen kriisinratkaisukomitean ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen keskusvastapuolten kriisinratkaisukomitean puitteissa tapahtuvaan EU-sääntelyn valmisteluun.
Edistymisen mittarit
Indikaattorikehyksessä mainittuihin taloudellisen vakauden indikaattoreihin (mittari 10.5.1) vaikuttavat monet tekijät, ja viraston mahdollisuudet vaikuttaa niihin ovat rajalliset. Siten virasto näkee tarkoituksenmukaisempana seurata alatavoitteesta johdettua mittaria ”lakiehdotukset, joiden valmistelussa virasto on ollut aktiivisesti mukana”.
Virasto osallistui aktiivisesti kansalliseen lainsäädäntötyöhön vuoden 2024 aikana. Merkittävimpiä hankkeita vuoden aikana olivat EU:n kriisinhallinta- ja talletussuojalainsäädännön uudistushanke ja kansallisen luottolaitoslainsäädännön uudistaminen. Virasto osallistui EU-asioita koskevaan kansalliseen kannanmuodostukseen kolmessa eri EU-asioiden komitean valmistelujaostossa sekä eduskunnan talousvaliokunnan asiantuntijana.
Listaus kaikista viraston vuoden 2024 aikana antamista lausunnoista on julkaistu viraston verkkosivuilla 31.12.2024 julkaistussa tiedotteessa Rahoitusvakausvirasto – kooste 2024.
Tapausesimerkki: Luottolaitoslainsäädännön uudistaminen
Kesällä 2024 valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli ehdottaa muutoksia luottolaitoslainsäädäntöön, jotta EU-tasolla tehdyt muutokset vakavaraisuussääntelyyn tulevat huomioiduksi. Muutokset liittyvät Basel III -standardeihin perustuvaan riskipainotettujen saamisten laskennassa käytettävään lattiaan, pankin johdon luotettavuuden ja pätevyyden arvioimiseen sekä tapaan, jolla luottolaitosten tulee huomioida kestävyysriskejä toiminnassaan. Työryhmän tulee myös laatia ehdotuksia siitä, miten esimerkiksi yhteenliittymien rakennetta, ohjausta ja valvontaa koskevia säännöksiä tulisi tarkentaa.
Työryhmätyöskentely alkoi syyskuussa 2024 ja jatkuu vuoden 2025 loppuun asti. Virastolla on jäsen työryhmässä.
Jalanjälki – toiminnan negatiiviset vaikutukset
Merkittävimmät tunnistetut negatiiviset vaikutukset Rahoitusvakausviraston toiminnasta syntyvät virkamatkustamisesta, toimitiloista sekä IT-laitteista ja palveluista.
Virastolaisten lentomatkustamisen hiilijalanjälki vuonna 2024 oli Trust Carbon menetelmällä laskettuna 38 460 CO2-ekv.kg. Virastolaiset lensivät vuoden 2024 aikana kansainvälisiin kokouksiin yhteensä 60 kertaa. Kotimaassa ei lennetty vuonna 2024 ollenkaan, lentoja Brysseliin oli 19, toiseen pohjoismaahan 16, muualle Eurooppaan 24 sekä Euroopan ulkopuolelle yksi. Yhteensä lentokilometrejä kertyi noin 214 230 kilometriä, eli keskimäärin noin 7 934 kilometriä virastolaista kohden. Vuonna 2023 jokainen virastolainen lensi keskimäärin noin 5 900 kilometriä. Lähikokoukset esimerkiksi SRB:n ja muissa pohjoismaissa toimivien viranomaiskollegoiden kanssa ovat välttämättömiä viraston tehtävien hoitamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että suurin osa kansainvälisistä kokouksista pidetään edelleen etäkokouksina.
Virastolaisilla on mahdollisuus käyttää Smartum-työmatkaetua julkisen liikenteen palveluihin. Tämä vähentää osaltaan virastolaisten synnyttämää hiilijalanjälkeä työmatkaliikenteessä. Virastolaiset voivat käyttää Smartum-etua myös liikunta- ja kulttuuripalveluihin, mikä lisää hyvinvointia ja työssä jaksamista.
Viraston jalanjäljen suuruuteen vaikuttavat viraston käyttämät laitteet, IT-palveluita varten tarvittavien konesalien ylläpito ja muut palvelut. Käytössä olevat laitteet sekä tietotekniikkaan ja -hallintoon liittyvät palvelut hankitaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta.
Viraston toimitilat on vuokrattu Kevalta. Toimitilojen led-valaistus on energiatehokas ja ilmanvaihto, jäähdytys sekä sähkö- ja kaapeliverkot on uusittu nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vuoden 2024 aikana Kevan energiasäästöihin tähtääviin toimenpiteisiin kuului muun muassa ilmanvaihdon ja lämpötilan ohjauksen optimointia. Kiinteistössä käytettiin vuonna 2024 Kevan hankkimaa sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, joka on pääosin peräisin suomalaisesta tuulipuistosta. Keva toteuttaa omistamissaan kiinteistöissä ympäristöstrategiaa, jonka tavoitteena on energiankäytön päästöjen nollaaminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 kiinteistön lämmönkulutuksesta 36,8 % oli Helenin Ekolämpö Bio -tuotteen kautta tulevaa kiertolämpöä.
Virasto käyttää hankinnoissaan mahdollisimman paljon valtion konsernitoimijoita. Konsernitoimijat ovat erikoistuneet hankintoihin ja niillä on siten virastoa paremmat edellytykset huomioida vastuullisuuskysymyksiä hankinnoissaan. Vuonna 2024 viraston muuhun kuin matkustukseen liittyvien ostolaskujen volyymistä 40 % tuli konsernitoimijoilta.
Lisäksi virasto hyödyntää hankinnoissa valtionhallinnon keskitettyjä puitejärjestelyjä niiden hankintojen osalta, joissa noudatetaan yhteishankintaa. Vuonna 2024 yhteishankintojen osuus viraston kaikista hankinnoista oli 9 %. Vuonna 2024 100 % yhteishankinnoista tehtiin taloudellisen vastuun saavuttaneilla sopimuksilla, 10,9 % ympäristötunnuksen saavuttaneilla sopimuksilla ja 0,7 % sosiaalisen vastuun tunnuksen saaneilla sopimuksilla. Viraston muuhun kuin matkustamiseen liittyvien ostolaskujen hiilijalanjälki oli julkishallinnon yhteishankintayksikön Hanselin laskelmien mukaan 297 681 CO2-ekv.kg vuonna 2024.
Lopuksi
Rahoitusvakausviraston työ kestävyyskysymysten parissa jatkuu. Vuoden 2025 aikana arvioidaan ensimmäistä kertaa, miten työ kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi on virastossa edistynyt. Virasto jatkaa myös työtään talletussuoja- ja kriisinratkaisukehikon sekä päivittäismaksamisen varautumisjärjestelyiden uskottavuuden ja edelleen kehittämisen parissa. Esimerkiksi vuoden 2025 aikana virastossa toteutetaan useampi harjoitus, joissa testataan viraston kriisihoitovalmiuksia. Harjoituksista saadaan tärkeää tietoa siitä, miten kehitystyötä on tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista kohdentaa.