Rahoitusvakausviraston kestävyysraportti 2024

Johdon vahvistus

Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvä seuranta aloitettiin Rahoitusvakausvirastossa (jäljempänä virasto) vuonna 2021 tunnistamalla ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Alatavoitteet ja seurattavat mittarit valikoituivat vuoden 2022 alussa, viraston ensimmäisen kestävyysraportin laadinnan yhteydessä.

Viraston hallinnoiman valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston, Rahoitusvakausrahaston, hallitus hyväksyi talletussuojarahaston sijoitustoimintaan liittyvät vastuullisuustavoitteet kokouksessaan 27.11.2024. Näistä sijoitustoiminnan vastuullisuusnäkökohdista raportoidaan osana viraston kestävyysraporttia vuodesta 2025 lähtien.

Viraston johtoryhmä on osallistunut vastuullisuustavoitteiden tunnistamiseen ja tarkentamiseen työn edetessä sekä arviointiin siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Johtoryhmä on osallistunut viraston vuoden 2024 kestävyysraportin laadintaan erityisesti valitsemalla ne tapausesimerkit, jotka antavat kattavan kuvan vuoden 2024 aikana tehdystä monipuolisesta kehitystyöstä. Vuoden 2024 kestävyysraportin rakennetta on uudistettu johtoryhmän linjausten mukaisesti.

Viraston ylijohtaja on hyväksynyt viraston neljännen kestävyysraportin 10.4.2025. Raportti on laadittu Valtiokonttorin ohjeen ”Kestävyysraportointi valtionhallinnossa” (VK/3503/2024) mukaisesti. 

Lue Rahoitusvakausviraston kestävyysraportti vuodelta 2024 pdf-versiona.

Tutustu viraston aikaisempiin vastuullisuusraportteihin:

Vastuullisuus viraston toiminnassa

Toiminnan lähtökohdat

Rahoitusvakausvirasto on vuonna 2015 perustettu itsenäinen viranomainen, joka toimii Suomen kansallisena kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisena. Kesällä 2022 virastolle säädettiin tehtävä kansallisen huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpitäjänä. 

Lue lisää Rahoitusvakausviraston toiminnasta.

Viraston lakisääteisenä tehtävänä on edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta rahoituslaitosten ja viranomaisten kriisinhoitovalmiuksia sekä kehittämällä talletussuojajärjestelmän, kriisinratkaisukehikon ja päivittäismaksamisen varajärjestelyiden toimivuutta. 

Kriisinhoitovalmius sekä toimiva ja tarkoituksenmukainen sääntely ovat edellytyksiä sille, että pankkikriisien vaikutukset ja kustannukset yhteiskunnalle jäävät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi virasto varmistaa, että laitoksilta kerättyjä hallintomaksuja käytetään tarkoituksenmukaisesti viraston toimintaan lakia noudattaen ja tuo esille kehityskohteita tehokkaamman julkishallinnon kehittämiseksi osana valtiovarainministeriön hallinnonalaa.

Rahoitusvakausvirasto hallinnoi valtion talousarvion ulkopuolista rahoitusvakausrahastoa (RVR). Rahaston muodostavat talletussuojarahasto ja kriisinratkaisurahasto. RVR:lla on hallitus, joka ohjaa rahaston sijoitustoimintaa ja riskienhallintaa. RVR:n hallitus asetti rahaston vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet loppuvuodesta 2024.

Vastuullisuus on myös osa viraston arvoihin perustuvaa toimintakulttuuria. Jokainen virastossa työskentelevä voi edistää vastuullisuutta omassa toiminnassaan, yhteistyössä muiden viranomaisten ja viraston toimialueeseen kuuluvien rahoituslaitosten kanssa. Virastolaisten sitoutumista arvoihin mitataan vuosittain työtyytyväisyystutkimuksella.

Virastolaisten tulee noudattaa kaikessa toiminnassaan viraston eettisiä ohjeita. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa virastolaisten riippumattomuus ja puolueettomuus sekä eettisesti korkeatasoinen toiminta. Lisäksi yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (Singel Resolution Board, SRB) täysistunnon jäsenten eettiset säännöt sekä Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority, EBA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) kriisinratkaisukomiteoiden jäsenten eettiset säännöt sitovat niihin osallistuvia viraston edustajia.

Lue lisää kestävän kehityksen globaalista Agenda 2030 -toimintaohjelmasta.

Viraston kestävyysraportointi

Vuoden 2022 alusta viraston pääekonomistille on annettu vastuu seurata vastuullisuuteen ja erityisesti vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä ja selvittää, mitkä vihreän siirtymän ulottuvuudet ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Pääekonomisti koordinoi kestävyysraportin laadintaa virastossa. Työ raportin parissa alkaa sillä, että tarkastellaan, onko tarvetta muuttaa tunnistettuja tavoitteita tai tarkentaa jo tunnistettujen tavoitteiden alitavoitteita tai käytettäviä mittareita.

Kriisinratkaisu- sekä talletussuoja ja huoltovarmuus -yksiköiden asiantuntijoiden ehdotuksesta johtoryhmän jäsenet valitsivat helmikuussa 2025 ne tapausesimerkit, jotka parhaiten kuvaavat vuoden 2024 aikana tehtyä työtä tunnistettujen kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikön asiantuntijat ovat hakeneet päivitetyt tiedot jalanjälkeen liittyvistä seikoista. 

Rahoitusvakausrahaston osalta rahoitusvakausrahaston hallitus päätti liittää rahoitusvakausrahaston toiminnan osaksi viraston vastuullisuusraportointia vuodesta 2025 alkaen. Tässä raportissa on esitetty rahoitusvakausrahaston ja talletussuojarahaston sijoitustoimintaan liittyvät vastuullisuustavoitteet, mutta niihin liittyvät kädenjäljet raportoidaan ensimmäistä kertaa vuodelta 2025 toimitettavassa Rahoitusvakausviraston kestävyysraportissa. Talletussuojarahaston sijoitustoimintaan liittyvät konkreettiset vastuullisuustoimenpiteet ja niihin liittyvät mittaristot määritetään vastuullisen sijoittamisen politiikassa, jonka rahoitusvakausrahaston hallitus vahvistaa suunnitelman mukaan vuoden 2025 aikana.

Luonnos kestävyysraportista esiteltiin johtoryhmälle huhtikuussa 2025. Saatujen kommenttien perusteella kestävyysraportti viimeisteltiin.

Kädenjälki – toiminnan positiiviset vaikutukset

Rahoitusvakausvirasto on tunnistanut kolme sen toiminnan kannalta olennaista YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitetta, joihin virasto pystyy vaikuttamaan positiivisesti, eli jättämään kädenjälkensä:

  • Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta (Tavoite 1)
  • Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (Tavoite 8)
  • Eriarvoisuuden vähentäminen (Tavoite 10)

Rahoitusvakausrahaston hallitus on vahvistanut 27.11.2024 rahaston ensisijaiseksi vastuullisuustavoitteeksi YK:n kestävän kehityksen alatavoitteen 8.10: Vahvistaa kotimaisten rahoituslaitosten valmiuksia pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelujen saatavuuden edistämiseksi ja laajentamiseksi kaikille. Talletussuojarahaston sijoitustoiminnassa pyritään tukemaan lisäksi seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan (Tavoite 13) ja Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla (Tavoite 16). Kyseiset tavoitteet sisällytetään vuoden 2025 toiminnasta tehtävään kestävyysraporttiin.

Jalanjälki – toiminnan negatiiviset vaikutukset

Merkittävimmät tunnistetut negatiiviset vaikutukset Rahoitusvakausviraston toiminnasta syntyvät virkamatkustamisesta, toimitiloista sekä IT-laitteista ja palveluista. 

Virastolaisten lentomatkustamisen hiilijalanjälki vuonna 2024 oli Trust Carbon menetelmällä laskettuna 38 460 CO2-ekv.kg. Virastolaiset lensivät vuoden 2024 aikana kansainvälisiin kokouksiin yhteensä 60 kertaa. Kotimaassa ei lennetty vuonna 2024 ollenkaan, lentoja Brysseliin oli 19, toiseen pohjoismaahan 16, muualle Eurooppaan 24 sekä Euroopan ulkopuolelle yksi. Yhteensä lentokilometrejä kertyi noin 214 230 kilometriä, eli keskimäärin noin 7 934 kilometriä virastolaista kohden. Vuonna 2023 jokainen virastolainen lensi keskimäärin noin 5 900 kilometriä. Lähikokoukset esimerkiksi SRB:n ja muissa pohjoismaissa toimivien viranomaiskollegoiden kanssa ovat välttämättömiä viraston tehtävien hoitamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että suurin osa kansainvälisistä kokouksista pidetään edelleen etäkokouksina.

Virastolaisilla on mahdollisuus käyttää Smartum-työmatkaetua julkisen liikenteen palveluihin. Tämä vähentää osaltaan virastolaisten synnyttämää hiilijalanjälkeä työmatkaliikenteessä. Virastolaiset voivat käyttää Smartum-etua myös liikunta- ja kulttuuripalveluihin, mikä lisää hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Viraston jalanjäljen suuruuteen vaikuttavat viraston käyttämät laitteet, IT-palveluita varten tarvittavien konesalien ylläpito ja muut palvelut. Käytössä olevat laitteet sekä tietotekniikkaan ja -hallintoon liittyvät palvelut hankitaan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta.

Viraston toimitilat on vuokrattu Kevalta. Toimitilojen led-valaistus on energiatehokas ja ilmanvaihto, jäähdytys sekä sähkö- ja kaapeliverkot on uusittu nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vuoden 2024 aikana Kevan energiasäästöihin tähtääviin toimenpiteisiin kuului muun muassa ilmanvaihdon ja lämpötilan ohjauksen optimointia. Kiinteistössä käytettiin vuonna 2024 Kevan hankkimaa sataprosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, joka on pääosin peräisin suomalaisesta tuulipuistosta. Keva toteuttaa omistamissaan kiinteistöissä ympäristöstrategiaa, jonka tavoitteena on energiankäytön päästöjen nollaaminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2024 kiinteistön lämmönkulutuksesta 36,8 % oli Helenin Ekolämpö Bio -tuotteen kautta tulevaa kiertolämpöä.

Virasto käyttää hankinnoissaan mahdollisimman paljon valtion konsernitoimijoita. Konsernitoimijat ovat erikoistuneet hankintoihin ja niillä on siten virastoa paremmat edellytykset huomioida vastuullisuuskysymyksiä hankinnoissaan.  Vuonna 2024 viraston muuhun kuin matkustukseen liittyvien ostolaskujen volyymistä 40 % tuli konsernitoimijoilta. 

Lisäksi virasto hyödyntää hankinnoissa valtionhallinnon keskitettyjä puitejärjestelyjä niiden hankintojen osalta, joissa noudatetaan yhteishankintaa. Vuonna 2024 yhteishankintojen osuus viraston kaikista hankinnoista oli 9 %. Vuonna 2024 100 % yhteishankinnoista tehtiin taloudellisen vastuun saavuttaneilla sopimuksilla, 10,9 % ympäristötunnuksen saavuttaneilla sopimuksilla ja 0,7 % sosiaalisen vastuun tunnuksen saaneilla sopimuksilla. Viraston muuhun kuin matkustamiseen liittyvien ostolaskujen hiilijalanjälki oli julkishallinnon yhteishankintayksikön Hanselin laskelmien mukaan 297 681 CO2-ekv.kg vuonna 2024. 

Lopuksi

Rahoitusvakausviraston työ kestävyyskysymysten parissa jatkuu. Vuoden 2025 aikana arvioidaan ensimmäistä kertaa, miten työ kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi on virastossa edistynyt. Virasto jatkaa myös työtään talletussuoja- ja kriisinratkaisukehikon sekä päivittäismaksamisen varautumisjärjestelyiden uskottavuuden ja edelleen kehittämisen parissa. Esimerkiksi vuoden 2025 aikana virastossa toteutetaan useampi harjoitus, joissa testataan viraston kriisihoitovalmiuksia. Harjoituksista saadaan tärkeää tietoa siitä, miten kehitystyötä on tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista kohdentaa.