Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti 2021
Johdon vahvistus laaditulle raportille
Rahoitusvakausviraston johtoryhmä on sitoutunut virastossa tehtävään vastuullisuustyöhön. Se on osallistunut vastuullisuustavoitteiden valintaan ja arviointiin siitä, miten asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty vuoden 2021 aikana.
Viraston ylijohtaja on hyväksynyt viraston ensimmäisen vastuullisuusraportin 26. huhtikuuta 2022.
Vastuullisuus viraston toiminnassa
Rahoitusvakausvirasto on vuonna 2015 perustettu itsenäinen viranomainen, joka toimii Suomen kansallisena kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisena.
Lue lisää viraston toiminnasta.
Vastuullisuus liittyy monin tavoin viraston ydintehtäviin. Olemme vastuullinen toimija, joka edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja luottamusta pankkisektoria ja rahoitusmarkkinoita kohtaan sekä edistää julkishallinnon tehokkuutta arvioimalla ja kehittämällä sekä talletussuojajärjestelmän että kriisinratkaisukehikon toimivuutta. Lisäksi virasto varmistaa, että hallintomaksuja käytetään tarkoituksenmukaisesti viraston toimintaan lakeja noudattaen ja tuo esille kehityskohteita tehokkaamman julkishallinnon kehittämiseksi osana valtiovarainministeriön hallinnonalaa.
Vastuullisuuden johtaminen ja hallinto
Vastuullisuusraportoinnin käynnistymiseen varauduttiin vuonna 2021 tunnistamalla Rahoitusvakausviraston vastuullisuustavoitteet. Tavoitteiden tunnistamisessa oli mukana virastosta kaksi asiantuntijaa ja viraston johtoryhmä.
Vuoden 2022 alusta pääekonomistille on annettu vastuu seurata vastuullisuuteen ja erityisesti vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä ja selvittää mitkä ulottuvuudet ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Pääekonomisti on jatkossa vastuussa myös vastuullisuustavoitteiden seurannasta ja vastuullisuusraportin laadinnasta.
Pääekonomisti raportoi vastuullisuustavoitteisiin liittyvästä työstä johtoryhmälle työn edetessä. Pääekonomisti raportoi johtoryhmälle myös asiantuntijakeskusteluissa tunnistetuista riskeistä ja toimenpide-ehdotuksista. Johtoryhmä päättää pääekonomistin esityksestä tarvittavista linjauksista sekä siitä, mihin virastossa tehtävän työn seuraavaksi tulisi keskittyä.
Pääekonomisti järjestää tarpeen mukaan keskustelutilaisuuksia koko henkilöstön kanssa tavoitteena kerätä ideoita vastuullisuustyön kehittämiseksi ja tehdyn työn saavutusten arvioimiseksi.
Viraston arvot on tunnistettu ja määritelty yhdessä kaikkien virastolaisten kanssa. Vastuullisuus on osa viraston arvoja. Jokainen virastossa voi edistää vastuullisuutta omassa toiminnassaan, yhteistyössä muiden viranomaisten ja viraston toimialueeseen kuuluvien laitosten kanssa. Virastolaisten sitoutumista arvoihin mitataan vuosittain työtyytyväisyysbarometrilla.
Virastolaiset noudattavat kaikessa työssään viraston eettisiä ohjeita. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa virastolaisten riippumattomuus ja puolueettomuus sekä eettisesti korkeatasoinen toiminta. Ylijohtajaa sekä ylijohtajan sijaista sitovat lisäksi SRB:n Plenaryn jäsenten eettiset säännöt.
Raportin laadintatapa
Keväällä 2021 Rahoitusvakausvirastossa valittiin ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Ehdotus viraston vastuullisuustavoitteiksi esitettiin viraston johtoryhmälle ja hyväksyttiin 10.5.2021. Tunnistetut tavoitteet raportoitiin Valtiokonttorille 13.5.2021.
Talvella 2022 pääekonomisti ja työssä mukana olevat asiantuntijat ovat määrittäneet seurannassa käytettäviä mittareita ja tunnistaneet vuoden 2021 aikana tehdyt edistysaskeleet valittujen vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi keväällä 2021 täytetty olennaisten kestävän kehityksen tavoitteiden tunnistamisen lomakkeessa olevat kuvaukset viraston roolista ja teoista on tarkennettu ja sisällytetty alla oleviin tavoitekohtaisiin kuvauksiin. Luonnos vastuullisuusraportista on laadittu tämän työn pohjalta ja se esitettiin johtoryhmälle huhtikuussa 2022.
Myös tulevina vuosina tavoitteiden toteutumista tarkastellaan aina alkuvuodesta ja laaditaan viraston vastuullisuusraportti niin, että se valmistuu viimeistään huhtikuussa. Samalla tarkastellaan myös, onko tarvetta tarkentaa valittuja tavoitteita tai alitavoitteita sekä käytettäviä mittareita.
Vastuullisuustavoitteet
Rahoitusvakausvirasto on tunnistanut neljä sen toiminnan kannalta olennaista YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitetta:
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Rahoitusvakausvirastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 1.1.5: Kehittää vuoteen 2030 mennessä köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien sopeutumiskykyä ja vähentää heidän alttiuttaan ja altistumistaan ilmastoon liittyville ääri-ilmiöille sekä muille taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöön liittyville häiriöille ja katastrofeille.
Talletussuojan tarkoituksena on suojata tallettajien talletuksia pankkeihin kohdistuvien taloudellisten shokkien varalta. Kriisinratkaisun yhtenä tavoitteena on tallettajien varojen sekä laitosten hallussa olevien asiakasvarojen turvaaminen. Talletussuoja- ja kriisinratkaisuviranomaisena virasto turvaa kaikkien pääsyä tasa-arvoisesti talletuksiinsa taloudellisten shokkien aikana.
Virasto ylläpitää ja edistää uskottavaa talletussuojajärjestelmää ja kriisinratkaisumekanismia sen varmistamiseksi, että tallettajat ovat aina turvassa. Erityisesti virasto varmistaa toiminnallaan sen, että tallettajat saavat talletuksensa laitoksen konkurssin yhteydessä 100 000 euroon asti, mikä vähentää vähävaraisten alttiutta ja altistumista taloudellisille häiriöille ja katastrofeille.
Edistymisen mittarit
Kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n indikaattorikehyksessä mainituista mittareista viraston valitsemalle alatavoitteelle viraston kannalta tarkoituksenmukaisin on mittari 2: Katastrofien aiheuttamat välittömät taloudelliset menetykset suhteessa maailman bruttokansantuotteeseen (BKT), kuitenkin niin, että ”katastrofi” rajoittuu rahoitusjärjestelmään liittyvään tai ulottuvaan häiriöön. Viraston suorassa toimivallassa olevat laitokset ovat suomalaisia ja siten viraston toiminnan suorat vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea Suomen BKT:een.
Suomessa ei ole seurantajakson aikana ollut talletussuojakorvausten maksatustilannetta tai luottolaitoksen kriisinratkaisua ja siten valitun mittarin arvoa ei ole mahdollista määrittää.
On hyvä huomata, että talletussuoja- ja kriisinratkaisumekanismien tarkoituksena on myös ehkäistä kriisien syntymistä, joten sitä, että tallettajien usko järjestelmään on pysynyt vakaana ja sitä, että talletuspaon riski on pysynyt erittäin pienenä, voidaan pitää todisteena työn vaikuttavuudesta.
Tapausesimerkki: SCV-testaus
Talletussuojan kautta Rahoitusvakausvirasto vähentää köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien alttiutta ja altistumista taloudellisille häiriöille ja katastrofeille. Talletussuojakorvausten maksatuksen onnistumisen kannalta on kriittistä, että talletuspankit pystyvät raportoimaan virastolle kunkin tallettajan korvauskelpoisten ja korvattavien talletusten määrän. Nämä tiedot raportoidaan virastolle SCV-tiedostolla (Single Customer View; asiakaskohtainen näkymä). Virasto pyrkii vuosittaisilla testeillä varmistamaan, että kaikki talletuspankit Suomessa pystyvät muodostamaan ja lähettämään SCV-tiedoston, josta kaikkien tallettajien tilitiedot selviävät.
Vuonna 2021 talletuspankit kehittivät SCV-raportointikyvykkyyttään viraston edellisellä SCV-testikierroksella havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Myös SCV-testauskehikko kehittyi vuoden 2021 aikana. Virasto kehitti testeistä talletuspankeille annettavaa palautetta. Talletuspankin testissä suoriutumiselle luotiin mittaristo. Toimivan palautteen avulla talletuspankki voi helposti tunnistaa, onko sillä vielä kehitettävää SCV-raportoinnissa, jolloin mahdollisessa korvaustilanteessa talletussuojakorvausten maksatusta varten tarvittavat tiedot saadaan viraston käyttöön tehokkaasti.
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Rahoitusvakausvirastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 8.10: Vahvistaa kotimaisten rahoituslaitosten valmiuksia pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelujen saatavuuden edistämiseksi ja laajentamiseksi kaikille.
Viraston toiminnan tavoitteena on edistää talletussuojajärjestelmän ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuutta ja siten vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta. Viraston toimesta parannetaan laitosten omaa varautumista ja kykyä selvitä taloudellisista vaikeuksista. Virasto laatii säännöllisesti toimivallassa oleville laitoksille kriisinratkaisusuunnitelman ja määrittää niille omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimuksen (MREL). Lisäksi virasto parantaa jatkuvasti omaa varautumistaan kehittämällä toimintatapojaan ja työkalujaan sen varalta, että joku laitos joutuu vakaviin ongelmiin.
Edistymisen mittarit
Kriisinratkaisun yhteydessä peruspankkitoiminnan ja muiden kriittisten toimintojen tulisi jatkua. Talletussuojakorvausten maksatustilanteessa talletukset tulisi pääsääntöisesti olla asiakkaiden saatavilla seitsemän työpäivän kuluessa. Virasto voi siten edesauttaa, että asiakkailla on häiriötön pääsy pankkipalveluihin, ja siten on tarkoituksenmukaisempaa seurata mahdollisen häiriön pituutta ja laajuutta mahdollisen ongelmatilanteen yhteydessä indikaattorikehyksen, pankkikonttoreiden määrään ja pankkipalvelujen saatavuuteen pohjautuvien mittareiden sijaan.
Suomessa ei ole seurantajakson aikana ollut kriisinratkaisutapausta eikä talletussuojakorvausten maksatustilannetta ja siten valittujen mittareiden arvoa ei ole mahdollista määrittää.
Samoin kuin edellisen tavoitteen osalta on kuitenkin muistettava, että jo talletussuoja- ja kriisinratkaisumekanismien olemassaolo ja uskottavuus luo rahoitusvakautta, jolloin se, ettei rahoitusmarkkinoilla ole ollut häiriötilanteita seurantajakson aikana voidaan pitää todisteena työn vaikuttavuudesta.
Tapausesimerkki: kriisinhoitokyvyn kehittämishanke
Rahoitusvakausvirastossa aloitettiin sisäinen kriisinhoitokyvyn kehittämishanke vuonna 2020. Hanke on edesauttanut viraston kriisinaikaisen johtamisen käytännön valmisteluja sekä lisännyt koko viraston ymmärrystä kriisinratkaisun yhteydessä toteutettavista prosesseista. Viraston kriisinhoitokyvyn kehittämishankkeen vauhdittama osaamisen kehittyminen tukee osaltaan myös kriisinratkaisusuunnittelutyötä ja laitosten omaan kriisinhoitokyvykkyyteen liittyvien yksityiskohtien laajaa haltuunottoa virastossa.
Vuoden 2021 aikana hanke eteni toivottuakin paremmin. Merkittävä osa kriisinratkaisutilanteen aikaisista toiminnoista on kuvattu ja toiminnossa käytettävät työkalut ja tiedostopohjat on kehitetty käyttövalmiiksi. Asiantuntijoiden työskentelyn tueksi otettiin käyttöön RVV:n sisäinen virtuaalinen kriisityötila. Kriisinhoitotilanteen johtamista ja prosessien seurantaa kriisinhoitotilanteessa määritettiin. Lisäksi hankkeeseen saatiin keväällä yhdistettyä viranomaisyhteistyössä toteutettu kehittämishanke, joka osaltaan paransi kotimaisten rahoitusvakausviranomaisten yhteistä kriisinhoitokyvykkyyttä ja yhteistä ymmärrystä jatkokehitystarpeista.
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Virastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 10.5: Parantaa globaalien rahoitusmarkkinoiden ja -laitosten sääntelyä sekä tukea tällaisen sääntelyn käyttöönottoa.
Rahoitusvakausviraston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tehdä esityksiä ja aloitteita rahoitusalan kriisinhoitoa koskevien säännösten ja määräysten kehittämisestä. Virasto vaikuttaa aktiivisesti sekä kansalliseen että EU-tason lainsäädännön kehittämiseen pankkisektorin asiakysymyksissä siten, että tarkoituksena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta säätelykehikon kautta.
Edistymisen mittarit
Indikaattorikehyksessä mainittuihin taloudellisen vakauden indikaattoreihin vaikuttaa erittäin monta tekijää, ja viraston mahdollisuudet vaikuttaa niihin ovat rajalliset. Siten virasto näkee tarkoituksenmukaisempana seurata alatavoitteesta johdettua mittaria. Mittariksi on siten valikoitunut ”lakiehdotukset, joiden valmistelussa virasto on ollut aktiivisesti mukana”.
Virasto on osallistunut lainsäädäntötyöhön vuoden 2021 aikana seuraavasti:
- EU:n kriisinhallinta- ja talletussuojakehikon (Crisis Management and Deposit Insurance, CMDI) tarkistus. Vuoden 2021 aikana virasto laati oman vastauksen komission konsultaatioon ja osallistui välillisesti konsultaatioon kontribuoimalla mm. Euroopan pankkivalvontaviranomaisen (European Banking Authority, EBA) työhön ja Euroopan talletussuojajärjestelmien yhteistyöjärjestön (European Forum of Deposit Insurers, EFDI) konsultaatiovastaukseen. Virasto osallistui myös eduskunnan talousvaliokunnan kuulemiseen ja lausui valtioneuvoston kirjelmästä asiaan liittyen. Lisäksi virasto on lisännyt tietoisuutta sääntelyhankkeesta esim. blogikirjoituksen kautta.
- Pankkiunionin loppuunsaattamiseen liittyvät sääntelyhankkeet. Virasto on osallistunut eduskunnan valiokuntakuulemisiin ja antanut lausuntoja liittyen yhteiseen varautumisjärjestelyyn yhteiselle kriisinratkaisurahastolle (Single Resolution Fund, SRF) ja liittyen toimenpiteisiin järjestämättömien lainojen vähentämiseksi EU:ssa.
- Pankkien vakavaraisuussääntelyn muuttamista koskeva komission ehdotus (Basel 3- hanke). Virasto osallistui ehdotusta käsitelleeseen VM:n epäviralliseen työryhmään, eduskunnan talousvaliokunnan ja suuren valiokunnan kuulemiseen sekä lausui valtioneuvoston kirjelmästä asiaan liittyen.
- Kiinnitysluottopankkilain uudistaminen. Virasto osallistui lakiesitystä valmistelleeseen VM:n epäviralliseen työryhmään ja antoi lausuntonsa eduskunnan talousvaliokunnalle.
- Vakuutusyritysten ja jälleenvakuutusyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehikko. Virasto osallistui eduskunnan talousvaliokunnan kuulemiseen ja lausui valtioneuvoston kirjelmästä asiaan liittyen.
- Positiivinen luottotietorekisteri. Virasto toimi aktiivisesti valtiovarainministeriön maaliskuussa 2020 perustamassa positiivisen luottotietorekisterin perustamista valmistelevassa alatyöryhmässä myös vuoden 2021 aikana.
- ASP-lainsäädäntö. Virasto on tehnyt yhteistyötä ympäristöministeriön ja Valtiokonttorin kanssa, jotta ASP-lainsäädännön uudistuksessa varmistetaan, että mahdollinen talletussuojamaksatustilanne ei katkaise ASP-säästäjän etuja.
- Digitaalisen henkilöllisyyden kehittäminen. Virasto antoi lausuntonsa valtiovarainministeriön arviomuistiosta.
Tapausesimerkki: kriisinratkaisu- ja talletussuojakehikon tarkistaminen
Rahoitusvakausvirasto on osallistunut aktiivisesti keskusteluihin ja toimittanut näkemyksiään VM:lle sekä komission avoimien konsultaatioiden kautta siitä, miten kriisinratkaisu- ja talletussuojakehikkoa tulisi kehittää. Virasto on mm. tuonut esiin hyödyt siitä, että virasto vastaa sekä talletussuojasta että kriisinratkaisusta. Lokakuussa 2021 ylijohtaja kirjoitti siitä blogikirjoituksen SRB:lle, tuoden näkyvyyttä viraston kannalle Euroopan laajuisesti.
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Rahoitusvakausvirastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 12.7: Edistää kestäviä julkisia hankintoja koskevia käytäntöjä kansallisten politiikkojen ja painopisteiden mukaisesti omien hankintojensa kautta.
Virasto ottaa vastuullisuustavoitteet huomioon omissa hankinnoissaan ja pyrkii vaikuttamaan viraston omien hankintojen ulkoisvaikutuksiin esimerkiksi viraston sisäisten hankinta- ja matkustusohjeiden kautta.
Vaikuttavuus toteutuu pääosin valtion konsernitoimijoiden toimenpiteiden kautta, joiden palveluita virastossa hyödynnetään erittäin laajasti. Virasto hyödyntää hankinnoissa valtionhallinnon keskitettyjä puitejärjestelyjä niiden hankintojen osalta, joissa noudatetaan yhteishankintaa. Viraston resurssit ovat pienet, joten muissakin kuin yhteishankinnoissa käytetään usein yhteistyökumppania. Yhteistyökumppanit ovat erikoistuneet hankintoihin, jolloin mahdollisuudet huomioida vastuullisuuskysymykset hankinnoissa kasvavat verrattuna siihen, että virasto ei käyttäisi hankinnoissa ulkoista kumppania.
Virasto noudattaa hankinnoissaan valtion hankintastrategiaa ja hankintoja koskevaa sääntelyä. Viraston hankinnoissa otetaan huomioon harmaan talouden torjunta muun muassa rikosrekisteritarkastusten avulla.
Edistymisen mittarit
Indikaattorikehyksessä mainitun mittarin sijaan, virasto on päättänyt seurata kahta käytännönläheisempää mittaria:
- sitä missä määrin RVV:n käyttämissä Hansel Oy:n yhteishankintojen sopimuksissa on vastuullisuustunnuksia, ja
- viraston hankintojen hiilijalanjälkeä.
Vaikuttavuus määräytyy konsernitoimijoiden sopimuksiin niiden elinkaaren ajalle määrittelemien vaikuttavuustavoitteiden kautta. Viraston käyttämistä yhteishankintasopimuksista Hansel Oy:n taloudellisen vastuun tunnus on kaikissa sopimuksissa, ympäristötunnuksen saavuttaneita on 51,46 % sopimuksista, sosiaalisen vastuun tunnus on työterveyshuollon ja matkatoimistopalveluiden sopimuksissa.
Viraston hankintojen hiilijalanjälki vuonna 2021 oli Hanselin laskelmien mukaan 0,2 milj. CO2-ekv.kg.
Tapausesimerkki: virkamatkustaminen
Ennen Covid-19-pandemiaa Rahoitusvakausviraston asiantuntijat matkustivat usein SRB:n, EBA:n, EFDI:n ja kansainvälisen talletussuojajärjestön (International Association of Deposit Insurers, IADI) kokouksiin, sillä kokouksiin ei juurikaan ollut etäosallistumismahdollisuutta. Pandemia muutti tilanteen täysin. Kokousjärjestäjät päivittivät etäosallistumisen mahdollistavia laitteitaan ja järjestelmiään. Etäkokousten sujuvuus otti nopeasti harppauksen eteenpäin. Vuoden 2021 aikana osallistuminen kansainvälisiin kokouksiin etäyhteydellä oli viraston asiantuntijoille jo arkipäivää.
Virasto noudattaa virkamatkustamisessa valtion matkustussääntöä ja valtion matkustusstrategiaa. Viraston johto on tutustunut ja kommentoinut ehdotusta uudeksi matkustusstrategiaksi maaliskuussa 2021. Uusi matkustusstrategia ohjaa hyödyntämään uusia yhteydenpidon muotoja ja harkitsemaan matkustustarvetta entistä tarkemmin. Strategiassa todetaan muun muassa, että valtiolla vähennetään matkustusmääriä erityisesti etäyhteyksiä hyödyntämällä, lisätään ympäristövastuullisuutta muun muassa vähentämällä lentämistä sekä arvioidaan matkustuksen kokonaiskustannukset niin, että päästövaikutukset luetaan sen osaksi. Virasto totesi, että strategian tavoitteet ja linjaukset ovat selkeitä ja ne on helppo hyväksyä. Uusi matkustusstrategia on viestitty kaikille virastolaisille.
Virastolla on matkustusohje, jonka päivittäminen aloitettiin vuonna 2021, jotta pandemian aikana opitut hyvät käytännöt etäosallistumisesta jatkuvat myös sitten, kun virkamatkustus tulee jälleen ajankohtaiseksi ja jotta uuden matkustusstrategian mukaiset periaatteet saadaan tehokkaasti viraston toimintaan mukaan. Jatkossa viraston virkamiehet osallistuvat kansainvälisen yhteistyökumppanin järjestämään kokoukseen etänä silloin, kun se on järjestäjän toimesta mahdollistettu, eikä kokouksen luonne edellytä fyysistä läsnäoloa. Nähtävissä on jo se, että kansainväliset viraston sidosryhmien järjestämät kokoukset järjestetään vain harkiten fyysisinä ja etäkokousten käyttö tulee olemaan pääsääntö.
Jalanjälki eli toiminnan negatiiviset vaikutukset toimintaympäristöön
Merkittävimmät tunnistetut negatiiviset vaikutukset Rahoitusvakausviraston toiminnasta syntyvät virkamatkustamisesta, toimitiloista sekä laitteista ja palveluista. Viraston hankintojen osalta hiilijalanjälki vuonna 2021 oli Hanselin laskelmien mukaan 0,2 milj. CO2-ekv.kg.
Virkamatkustamisen vähentyminen minimiin pandemian aikana vähensi viraston hiilijalanjälkeä merkittävästi. Virasto työskenteli lähes koko vuoden 2021 etänä. Myös tämä vähensi viraston jalanjälkeä, kun virastolaiset eivät siirtyneet toimistolle. Virastossa tullaan suosimaan etäosallistumista kansainvälisiin kokouksiin ja virasto mahdollistaa etätyöskentelyn useana päivänä viikossa sen estämiseksi, että jalanjälki palaa pandemiaa edeltävälle tasolle. Virasto on myös ottanut käyttöön mahdollisuuden käyttää liikunta- ja kulttuurietua joukkoliikennevälineiden maksuvälineenä.
Pandemian myötä myös paperin käyttö toimistolla on edelleen vähentynyt. Paperin käyttö vähenee entisestään viraston siirtyessä sähköisen asianhallintajärjestelmän ja arkistoinnin käyttöön vuoden 2022 aikana.
Viraston jalanjäljen suuruuteen vaikuttavat myös toimitilat ja viraston käyttämät laitteet, konesalien ylläpito IT-palveluiden osalta ja muut palvelut. Viraston käyttämät laitteet samoin kuin tietotekniikkaan ja -hallintoon liittyvät palvelut vuokrataan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta. Viraston toimitilat on vuokrattu Senaatti-kiinteistöiltä. Toimitilojen led-valaistus on energiatehokas ja ilmanvaihto, jäähdytys, sähkö- ja kaapeliverkot on uusittu kokonaan nykyvaatimuksia vastaaviksi.
Lopuksi
Rahoitusvakausviraston työ vastuullisuuskysymysten parissa jatkuu. Virasto jatkaa työtään talletussuoja- ja kriisinratkaisukehikon uskottavuuden ja edelleen kehittämisen parissa. Muita tunnistettuja toimia vuodelle 2022 ovat työaikapäätöksen päivittäminen etätyötä koskevilta osin, viraston matkustusohjeen päivittäminen ja siirtyminen sähköiseen asianhallintajärjestelmään.