Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti 2023
Johdon vahvistus laaditulle raportille
Rahoitusvakausviraston johtoryhmä on sitoutunut virastossa tehtävään vastuullisuustyöhön. Se on osallistunut vastuullisuustavoitteiden valintaan ja tarkentamiseen työn edetessä sekä arviointiin siitä, miten asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty vuodesta 2021 lähtien.
Johtoryhmä on osallistunut viraston vuoden 2023 vastuullisuusraportin laadintaan erityisesti valitsemalla ne tapausesimerkit, jotka antavat kattavan kuvan vuoden 2023 aikana tehdystä monipuolisesta kehitystyöstä. Viraston ylijohtaja on hyväksynyt viraston kolmannen vastuullisuusraportin 22. maaliskuuta 2024.
Lue Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti vuodelta 2023 pdf-versiona.
Tutustu viraston aikaisempiin vastuullisuusraportteihin:
- Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti vuodelta 2022 (pdf)
- Rahoitusvakausviraston vastuullisuusraportti vuodelta 2021 (pdf).
Vastuullisuus viraston toiminnassa
Rahoitusvakausvirasto on vuonna 2015 perustettu itsenäinen viranomainen, joka toimii Suomen kansallisena kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisena. Kesällä 2022 virastolle säädettiin uusi tehtävä kansallisen huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpitäjänä.
Lue lisää Rahoitusvakausviraston toiminnasta.
Vastuullisuus liittyy monin tavoin viraston ydintehtäviin. Virasto on vastuullinen toimija, joka edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja luottamusta pankkisektoria ja rahoitusmarkkinoita kohtaan parantamalla laitosten ja viranomaisten kriisinhoitovalmiuksia sekä arvioimalla ja kehittämällä talletussuojajärjestelmän, kriisinratkaisukehikon ja päivittäismaksamisen varajärjestelyiden toimivuutta.
Kriisinhoitovalmius sekä toimiva ja tarkoituksenmukainen sääntely ovat edellytyksiä sille, että pankkikriisien vaikutukset ja kustannukset yhteiskunnalle jäävät mahdollisimman pieniksi. Lisäksi virasto varmistaa, että laitoksilta kerättyjä hallintomaksuja käytetään tarkoituksenmukaisesti viraston toimintaan lakeja noudattaen. Virasto tuo esille kehityskohteita tehokkaamman julkishallinnon kehittämiseksi osana valtiovarainministeriön hallinnonalaa.
Vastuullisuus on osa viraston arvoja. Jokainen virastossa voi edistää vastuullisuutta omassa toiminnassaan yhteistyössä muiden viranomaisten ja viraston toimialueeseen kuuluvien laitosten kanssa. Virastolaisten sitoutumista arvoihin mitataan vuosittain työtyytyväisyysbarometrilla.
Virastolaiset noudattavat kaikessa työssään viraston eettisiä ohjeita. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa virastolaisten riippumattomuus ja puolueettomuus sekä eettisesti korkeatasoinen toiminta. Ylijohtajaa sekä ylijohtajan sijaista sitovat lisäksi yhteisen kriisinratkaisuviranomaisen (Single Resolution Board, SRB) täysistunnon jäsenten eettiset säännöt.
Vastuullisuuden johtaminen ja hallinto
Vastuullisuustyö aloitettiin virastossa vuonna 2021 tunnistamalla ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Tavoitteiden tunnistamisessa oli mukana virastosta kaksi asiantuntijaa ja viraston johtoryhmä. Alatavoitteet ja seurattavat mittarit valikoituvat vuoden 2022 alussa, viraston ensimmäisen vastuullisuusraportin laadinnan yhteydessä.
Lue lisää YK:n kestävän kehityksen globaalista Agenda2030 -toimintaohjelmasta.
Vuoden 2022 alusta viraston pääekonomistille on annettu vastuu seurata vastuullisuuteen ja erityisesti vihreään siirtymään liittyviä kysymyksiä ja selvittää, mitkä vihreän siirtymän ulottuvuudet ovat kriisinratkaisu- ja talletussuojaviranomaisen näkökulmasta relevantteja. Pääekonomisti on vastuussa vastuullisuustavoitteiden seurannasta ja tukee siten vastuullisuusraportin laadintaa. Päävastuu vastuullisuusraportoinnin viimeistelystä ja julkistamisesta on vuoden 2024 alusta siirtynyt viraston viestintäasiantuntijalle.
Työn tueksi pääekonomisti ja viestintäasiantuntija järjestävät keskustelutilaisuuksia koko henkilöstön kanssa, joiden tavoitteena on kerätä ideoita vastuullisuustyön kehittämiseksi ja tehdyn työn saavutusten arvioimiseksi. He raportoivat vastuullisuustavoitteisiin liittyvästä työstä johtoryhmälle työn edetessä. Erityisesti he raportoivat tunnistetuista riskeistä, jotka mahdollisesti rajoittavat vastuullisuustavoitteiden saavuttamista tai liiallisesti lisäävät viraston jalanjälkeä, sekä riskien vähentävistä toimenpide-ehdotuksista. Johtoryhmä päättää tarvittavista linjauksista riskien vähentämiseksi sekä siitä, miten vastuullisuuteen liittyvä työ huomioidaan viraston toiminnansuunnittelussa.
Raportin laadintatapa
Helmikuussa 2024 vastuullisuusraportin valmistelussa mukana olleet asiantuntijat toivat johtoryhmälle keskusteltavaksi ehdotuksen siitä, että valittuihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tehtäisiin tarkennus. Raportin laadinnan yhteydessä on ilmennyt, että YK:n kestävän kehityksen 12. tavoitteeseen, eli vastuulliseen kuluttamiseen, ja viraston jalanjälkeen liittyvät seikat ovat osin päällekkäisiä. Lisäksi viraston mahdollisuudet vaikuttaa kulutuksen vastuullisuuteen hankintojensa kautta ovat varsin pienet. On myös tarkoituksenmukaista, että virasto voi edistää vastuullisuustavoitteiden saavuttamista tehtäviensä kautta. Johtoryhmä hyväksyi muutosehdotuksen maaliskuussa 2024. Vastuullisuusraportin rakennetta on muokattu vastaamaan tehtyä päätöstä, eli vastuullista kuluttamista käsittelevä luku on poistettu ja hankintoihin liittyvä tieto on sisällytetty viraston jalanjälkeä käsittelevään lukuun.
Kriisinratkaisu- ja talletussuoja ja huoltovarmuus -yksiköiden asiantuntijoiden ehdotuksesta, johtoryhmä valitsi maaliskuussa 2024 ne tapausesimerkit, jotka parhaiten kuvaavat vuoden 2023 aikana tehtyä edistystä valittujen vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikön asiantuntijat ovat hakeneet päivitetyt tiedot jalanjälkeen liittyvistä seikoista. Luonnos vastuullisuusraportista esitettiin virastolaisille maaliskuussa 2024. Saatujen kommenttien perusteella vastuullisuusraportti viimeisteltiin.
Myös tulevina vuosina tavoitteiden toteutumista tarkastellaan aina alkuvuodesta ja laaditaan viraston vastuullisuusraportti niin, että se valmistuu helmi-maaliskuussa. Samalla tarkastellaan myös, onko tarvetta edelleen tarkentaa valittuja tavoitteita tai alitavoitteita sekä käytettäviä mittareita.
Vastuullisuustavoitteet
Rahoitusvakausvirasto on tunnistanut kolme sen toiminnan kannalta olennaista YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n tavoitetta, joihin virasto pystyy vaikuttamaan positiivisesti, eli jättämään kädenjälkensä:
- Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta (tavoite 1)
- Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (tavoite 8)
- Eriarvoisuuden vähentäminen (tavoite 10)
Viraston toiminnasta syntyy myös jalanjälki, eli kestävän kehityksen kannalta negatiivisia vaikutuksia.
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Rahoitusvakausvirastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 1.5: Kehittää vuoteen 2030 mennessä köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien sopeutumiskykyä ja vähentää heidän alttiuttaan ja altistumistaan ilmastoon liittyville ääri-ilmiöille sekä muille taloudellisille, sosiaalisille ja ympäristöön liittyville häiriöille ja katastrofeille.
Virasto ylläpitää ja edistää uskottavaa kriisinratkaisukehikkoa ja talletussuojajärjestelmää sen varmistamiseksi, että kaikilla tallettajilla on tasa-arvoisesti pääsy talletuksiinsa taloudellisten shokkien aikana. Kriisinratkaisun yhtenä tavoitteena on tallettajien varojen sekä laitosten hallussa olevien asiakasvarojen turvaaminen. Konkurssin yhteydessä virasto varmistaa toiminnallaan sen, että tallettajat saavat talletuksensa 100 000 euroon asti.
Viraston vastuulla oleva huoltovarmuustilijärjestelmä puolestaan turvaa keskeiset päivittäismaksamisen palvelut tilanteissa, joissa normaalit maksamisen järjestelmät eivät ole käytettävissä yhteiskunnan vakavassa häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa.
Toteuttamalla tehtäviään, virasto vähentää erityisen haavoittuvassa asemassa olevien alttiutta ja altistumista häiriöille ja katastrofeille.
Edistymisen mittarit
Kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n indikaattorikehyksessä mainituista mittareista viraston valitsemalle alatavoitteelle viraston kannalta tarkoituksenmukaisin mittari on 1.5.2: Katastrofien aiheuttamat välittömät taloudelliset menetykset suhteessa maailman bruttokansantuotteeseen (BKT), kuitenkin niin, että ”katastrofi” rajoittuu rahoitusjärjestelmään liittyvään tai ulottuvaan häiriöön. Viraston suorassa toimivallassa olevat laitokset ovat suomalaisia ja siten viraston toiminnan suorat vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea Suomen BKT:een.
Suomessa ei ole seurantajakson aikana ollut kriisinratkaisutapausta, talletussuojakorvausten maksatustilannetta, tai päivittäismaksamisen huoltovarmuusjärjestelmän käyttöönottoa edellyttänyttä vakavaa häiriötilannetta tai poikkeusoloja. Siten valitun mittarin arvoa ei ole mahdollista määrittää.
On hyvä huomata, että talletussuojajärjestelmän ja kriisinratkaisukehikon tarkoituksena on myös ehkäistä kriisien syntymistä, joten sitä, että tallettajien usko järjestelmään on pysynyt vakaana ja sitä, että talletuspaon riski on pysynyt erittäin pienenä, voidaan pitää osoituksena työn vaikuttavuudesta.
Tapausesimerkki: varautuminen pienen ja keskisuuren pankin ongelmatilanteeseen
Kevään 2023 pankkikriisit Yhdysvalloissa ja Sveitsissä osoittivat, että viranomaisten tulee olla varautuneita erittäin nopeasti eskaloituviin ongelmatilanteisiin ja viranomaisten työkalupakin tulee olla riittävän joustava.
Vuoden 2023 aikana virasto on kehittänyt pankin konkurssitilanteeseen ja talletussuojamaksatukseen sekä liiketoiminnan myynti -kriisinratkaisuvälineen toteuttamiseen liittyvää toimintakykyään. Virasto on aiempaa yksityiskohtaisemmin määritellyt ja kuvannut kriisinhoitotilanteessa tehtäviä toimenpiteitä. Tehty työ vahvistaa viraston valmiuksia hoitaa erityisesti pienten ja keskisuurten talletusrahoitteisten pankkien kriisejä.
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Rahoitusvakausvirastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 8.10: Vahvistaa kotimaisten rahoituslaitosten valmiuksia pankki-, vakuutus- ja rahoituspalvelujen saatavuuden edistämiseksi ja laajentamiseksi kaikille.
Viraston toiminnan tavoitteena on edistää talletussuojajärjestelmän ja kriisinratkaisumekanismin uskottavuutta sekä varmistaa päivittäismaksamisen palvelujen jatkuvuus huoltovarmuustilijärjestelmän avulla. Virasto valmistautuu ongelmatilanteiden eskaloitumiseen niin, että viranomaiset voivat hoitaa laitoksen kaatumisen tai uhkaavan kaatumisen hallitusti. Näin minimoidaan kaatumisen vaikutukset pankkien asiakkaisiin ja esimerkiksi luotonannon tyrehtymisen kautta reaalitalouteen. Kriisinratkaisutoimenpiteiden tehokkaalla toteuttamisella vältytään myös tilanteelta, jossa yhden pankin ongelmat johtavat laajamittaiseen pankkikriisiin, mikä osaltaan voisi johtaa jopa pitkäkestoiseen taantumaan.
Virasto laatii säännöllisesti toimivallassaan oleville laitoksille kriisinratkaisusuunnitelman sekä määrittää niille omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimuksen (engl. minimum requirement of own funds and eligible liabilities, MREL) ja tunnistaa mahdollisia esteitä kriisinratkaisun toteuttamiselle. Lisäksi virasto parantaa jatkuvasti omaa varautumistaan kehittämällä toimintatapojaan ja työkalujaan sen varalta, että joku laitos joutuu vakaviin ongelmiin.
Edistymisen mittarit
Kriisinratkaisun yhteydessä peruspankkitoiminnan ja muiden kriittisten toimintojen tulisi jatkua. Pankkien talletus- ja maksupalvelutoiminnot ovat yleisimmin määritelty kriittisiksi, koska häiriö niissä vaikuttaisi laajasti ja nopeasti asiakkaisiin. Talletussuojakorvausten maksatustilanteessa talletusten tulee olla asiakkaiden saatavilla seitsemän työpäivän kuluessa. Keskeisten päivittäismaksamisen palvelujen jatkuvuus varmistetaan myös huoltovarmuustilijärjestelmän avulla. Virasto voi toimenpiteillään edesauttaa sitä, että asiakkailla on häiriötön pääsy pankkipalveluihin. Tästä syystä viraston toiminnan vaikuttavuutta on tarkoituksenmukaisempaa arvioida häiriön pituuden ja laajuuden perusteella kuin kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:n indikaattorikehyksen, pankkikonttoreiden määrään ja pankkipalvelujen saatavuuteen pohjautuvien mittareiden pohjalta (mittarit 8.10.1 ja 8.10.2).
Suomessa ei ole seurantajakson aikana ollut kriisinratkaisutapausta, talletussuojakorvausten maksatustilannetta tai päivittäismaksamisen huoltovarmuusjärjestelmän käyttöönottoa edellyttänyttä vakavaa häiriötilannetta tai poikkeusoloa. Siten valittujen mittareiden arvoa ei ole mahdollista määrittää.
Samoin kuin edellisen tavoitteen osalta on kuitenkin muistettava, että jo talletussuoja- ja kriisinratkaisumekanismien olemassaolo ja uskottavuus luo rahoitusvakautta, jolloin se, ettei rahoitusmarkkinoilla ole ollut häiriötilanteita seurantajakson aikana voidaan pitää osoituksena työn vaikuttavuudesta.
Tapausesimerkki: kriisinratkaisun toteutettavuus
Keskeinen osa kriisinratkaisusuunnittelua on arvioida, onko laitos valmistautunut mahdolliseen kriisinratkaisutilanteeseen niin, että kriisinratkaisu on mahdollista toteuttaa tehokkaasti ja hallitusti. Tätä kutsutaan purettavuuden (engl. resolvability) arvioinniksi ja se koskettaa miltei kaikkia pankin osia. Vuoden 2023 aikana viraston suoran toimivallan alla olevat vähemmän merkittävät laitokset ovat merkittävästi edistäneet useita purettavuuden teemoja, ml. arvonmäärityksen ja bail-in-välineen tarvitsemat tiedot sekä toiminnallisen jatkuvuuden turvaaminen kriisinratkaisussa.
Virasto on myös tehnyt työtä sen eteen, että ymmärrys kriisinratkaisukehikosta kasvaisi sijoittajien ja markkinatoimijoiden keskuudessa. Erityisesti virasto lisäsi saatavilla olevaa tietoa siitä, miten kehikko toimii julkaisemalla joulukuussa 2023 kuvauksen oman pääoman ja omiin varoihin luettavien erien sekä alentamiskelpoisten velkojen arvonalentamisesta ja muuntamisesta kriisinratkaisussa (bail-in).
Tavoitteen ja alatavoitteiden tunnistaminen
Virastolla on parhaimmat edellytykset edistää alatavoitetta 10.5: Parantaa globaalien rahoitusmarkkinoiden ja -laitosten sääntelyä sekä tukea tällaisen sääntelyn käyttöönottoa.
Rahoitusvakausviraston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tehdä esityksiä ja aloitteita rahoitusalan kriisinhoitoa koskevien säännösten ja määräysten kehittämisestä. Virasto vaikuttaa aktiivisesti sekä kansalliseen että EU-tason lainsäädännön kehittämiseen pankkisektorin asiakysymyksissä tarkoituksenaan vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta säätelykehikon kautta.
Edistymisen mittarit
Indikaattorikehyksessä mainittuihin taloudellisen vakauden indikaattoreihin (mittari 10.5.1) vaikuttavat monet tekijät, ja viraston mahdollisuudet vaikuttaa niihin ovat rajalliset. Siten virasto näkee tarkoituksenmukaisempana seurata alatavoitteesta johdettua mittaria ”lakiehdotukset, joiden valmistelussa virasto on ollut aktiivisesti mukana”.
Virasto on osallistunut EU-tason lainsäädäntötyöhön vuoden 2023 aikana seuraavasti:
- EU:n kriisinhallinta- ja talletussuojakehikon (Crisis Management and Deposit Insurance, CMDI) tarkistus. Komissio julkisti ehdotuksensa muutoksista kriisinratkaisuasetukseen ja -direktiiviin sekä talletussuojadirektiiviin huhtikuussa 2023. Virasto osallistui eduskunnan talousvaliokunnan kuulemistilaisuuteen ja lausui valtioneuvoston kirjelmästä asiaan liittyen.
- Lisäksi virasto osallistunut EBA:n ohjeiden ja EU:n teknisten sääntelystandardien (regulatory technical standards, RTS) valmisteluun ja on kommentoinut useita EU-lainsäädäntöhankkeita EU-valmistelujaostojen kautta.
Virasto on osallistunut kansalliseen lainsäädäntötyöhön vuoden 2023 aikana seuraavasti:
- Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain muuttaminen. Virasto osallistui lain valmistelutyöhän sekä osallistui eduskunnan talousvaliokunnan kuulemistilaisuuteen ja lausui hallituksen esityksestä asiaan liittyen.
- Positiivinen luottotietorekisteri. Virasto lausui hallituksen esityksestä positiivisesta luottotietorekisteristä annetun lain muuttamisesta.
- Peruspankkipalvelu- ja luottolaitoslainsäädäntö. Virasto vastasi valtionneuvoston kyselyyn liittyen muutostarpeisiin.
- Luottolaitostoimintaa koskevat lupahakemukset. Virasto vastasi valtioneuvoston lausuntopyyntöön asiaan liittyen.
- Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen. Virasto lausui työryhmän muistiosta.
- Pilvipalvelut. Virasto lausui valtiohallinnon linjausten päivittämisestä.
- Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuut. Virasto lausui työryhmämietinnästä.
Viraston vuoden 2023 aikana julkaisemat tiedotteet, blogit ja lausunnot on listattu vuoden viimeisessä verkkouutisessa ”Rahoitusvakausvirasto – kooste 2023”.
Tapausesimerkki: EU:n kriisinhallinta- ja talletussuojakehikon lainsäädäntötarkistus
Rahoitusvakausvirasto on osallistunut aktiivisesti keskusteluihin muiden viranomaisten kanssa ja tukenut valtiovarainministeriötä valmisteluissa neuvoston työryhmäkokouksiin. Virasto on tuonut esiin näkemyksiään komission ehdotuksesta sekä kansainvälisissä työryhmissä että alustuksissa ja blogikirjoituksissaan. Viraston julkaisema ”CMDI-ehdotus Rahoitusvakausviraston puntarissa” -blogi tuo kattavasti esiin viraston kantoja. Syksyllä julkaistu blogi ”Pienet ja keskisuuret pankit – millaisia ne ovat?” on taustoittavampi kirjoitus, joka pohjautuu SRB:ssä tehtyyn työhön.
Jalanjälki, eli toiminnan negatiiviset vaikutukset
Merkittävimmät tunnistetut negatiiviset vaikutukset Rahoitusvakausviraston toiminnasta syntyvät virkamatkustamisesta, toimitiloista sekä IT-laitteista ja palveluista. Paperin käyttö on pientä ja edelleen supistunut sähköisen asianhallintajärjestelmän käytönoton myötä.
Virastolaisten matkustamisen hiilijalanjälki vuonna 2023 oli Trust Carbon menetelmällä laskettuna 31 090 CO2-ekv.kg. Virastolaiset lensivät vuoden 2023 aikana kansainvälisiin kokouksiin yhteensä 37 kertaa. Kotimaan lentoja oli 3, lentoja Brysseliin oli 14, toiseen pohjoismaahan 6, muualle Eurooppaan 18 sekä Euroopan ulkopuolelle 2. Yhteensä lentokilometrejä kertyi noin 160 430 kilometriä, eli noin 5 900 kilometriä keskimäärin virastolaista kohden. Vuonna 2022, jokainen virastolainen lensi keskimäärin noin 5 400 kilometriä. Huomioiden, että sinä vuonna lentoja kertyi lähinnä vuoden toisen puoliskon aikana pandemian hellitettyä, kasvu vuoden 2023 aikana on ollut maltillinen.
Vuoden 2023 virastolaisille annettiin mahdollisuus käyttää Smartum-työmatkaetua julkisen liikenteen palveluihin. Tämä vähentää osaltaan virastolaisten synnyttämää hiilijalanjälkeä työmatkaliikenteessä. Virastolaiset voivat myös käyttää Smartum arvoa liikuntapalveluihin, siten lisäten hyvinvointia ja työssäjaksamista.
Viraston jalanjäljen suuruuteen vaikuttavat viraston käyttämät laitteet, konesalien ylläpito IT-palveluiden osalta ja muut palvelut. Viraston käyttämät laitteet, samoin kuin tietotekniikkaan ja -hallintoon liittyvät palvelut, vuokrataan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta.
Viraston toimitilat on vuokrattu Kevalta. Toimitilojen led-valaistus on energiatehokas ja ilmanvaihto, jäähdytys, sähkö- ja kaapeliverkot on uusittu kokonaan nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vuoden 2023 aikana Kevan energiasäästöihin tähtääviin toimenpiteisiin kuului mm. ilmanvaihdon ja lämpötilan ohjauksen optimointia. Kiinteistössä siirryttiin vuoden 2023 aikana käyttämään 100 % uusiutuvaa sähköä. Keva ostaa asunto- ja toimistokiinteistöihinsä vain 100 % uusiutuvaa sähköä. Yli 70 % siitä tulee vuonna 2022 valmistuneesta tuulivoimalasta Pohjois-Pohjanmaalta. Kiinteistön lämmönkulutuksesta Helenin Ekolämpö Bio tuotteen kautta tulevaa kiertolämpöä oli 36,8 % vuonna 2023.
Mahdollisuuksien mukaan virasto käyttää hankinnoissaan valtion konsernitoimijoita. He ovat erikoistuneet hankintoihin ja heillä on siten virastoa paremmat edellytykset huomioida vastuullisuuskysymyksiä hankinnoissa. Vuonna 2023 viraston muuhun, kuin matkustukseen liittyvien ostolaskujen volyymistä 12 % tuli konsernitoimijoilta. Virasto hyödyntää hankinnoissa valtionhallinnon keskitettyjä puitejärjestelyjä niiden hankintojen osalta, joissa noudatetaan yhteishankintaa. Vuonna 2023 yhteishankintojen osuus viraston kaikista hankinnoista oli 2,5 %. Vuonna 2023 71,3 % yhteishankinnoista tehtiin taloudellisen vastuun saavuttaneilla sopimuksilla, 12,8 % ympäristötunnuksen saavuttaneilla sopimuksilla ja 0,9 % sosiaalisen vastuun tunnuksen saaneella sopimuksella. Viraston muuhun, kuin matkustamiseen liittyvien ostolaskujen hiilijalanjälki oli Hanselin laskelmien mukaan 919 747 CO2-ekv.kg vuonna 2023.
Lopuksi
Rahoitusvakausviraston työ vastuullisuuskysymysten parissa jatkuu. Virasto jatkaa työtään talletussuoja- ja kriisinratkaisukehikon sekä päivittäismaksamisen varautumisjärjestelyiden uskottavuuden ja edelleen kehittämisen parissa. Esimerkiksi vuoden 2024 aikana virastossa toteutetaan useampi harjoitus, joissa testataan viraston kriisihoitovalmiuksia ja kehitetään edelleen tapaa mitata viraston valmiutta toimia ongelmatilanteessa. Molemmista saadaan tärkeää tietoa siitä, miten tulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista kohdentaa kehitystyötä.
Virastossa jatketaan myös työtä sen arvioimiseksi, miten ilmastomuutokseen ja vihreään siirtymään liittyvät seikat on syytä huomioida ydintoiminnoissa, kuten kriisinratkaisusuunnittelussa ja rahastojen sijoitustoiminnassa. Nämä teemat ovat osa myös SRM:n uuden strategian toteuttamista, ja virasto tuleekin tekemään niissä yhteistyötä SRB:n kanssa.