Talletussuoja Euroopassa

Talletussuojajärjestelmät on yhtenäistetty EU:n jäsenmaissa. Talletussuojasta säädetään EU:n talletussuojadirektiivillä, jolla on harmonisoitu muun muassa nopea maksatus, suojattavat tallettajat ja talletukset sekä maksimikorvauksen määrä 100 000 euroon. 

Mikä talletussuojajärjestelmä vastaa talletuksestani? 

Talletussuojadirektiivi ja kansalliset lainsäädännöt, joilla se on pantu täytäntöön, varmistavat talletuspankeissa olevien talletusten kuulumisen EU:ssa aina jonkin talletussuojajärjestelmän piiriin.  Lähtökohta on, että pankin talletussuojasta vastaa pankin kotivaltion talletusuojajärjestelmä.
 
Pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmä vastaa myös pankin ulkomailla toimivien sivuliikkeiden tallettajientalletussuojasta. Lisäksi pankin kotivaltion talletussuoja vastaa niiden tallettajien suojasta, jotka ovat tehneet talletuksen pankkiin sen toimiessa ulkomailla ilman sivuliikettä  (ns. passporting services, esimerkiksi Bank Norwegian Suomessa toimiessaan). Voit tarkistaa, kuka vastaa oman pankkisi talletussuojasta täältä

Vaikka talletussuojaa on yhdenmukaistettu EU:ssa monella tavalla, voi eri maiden talletussuojajärjestelmissä olla eroja esimerkiksi talletussuojakorvausten maksatustavan osalta. Eroja voi olla myös siinä, missä tilanteissa tallettaja voi saada yli 100 000 euron korvauksen.

Suomessa talletussuojajärjestelmästä vastaa Rahoitusvakausvirasto. Ruotsissa talletussuojasta vastaa Riksgälden, jonka nettisivuilta löytyy tietoa talletussuojasta myös suomeksi. Tanskassa talletussuojasta vastaa Finansiel Stabilitet, Norjassa Bankenes sikringsfond ja Virossa Tagatisfond

Sivuliikkeen talletussuojakorvausten maksaminen 

Jotta talletussuojakorvausten maksaminen tallettajille onnistuisi mahdollisimman nopeasti ja helposti, sivuliikkeen sijaintimaan talletussuojajärjestelmä hoitaa talletussuojakorvausten maksamisen pankin kotimaan talletussuojajärjestelmän puolesta. Tällaisissa tilanteissa pankin kotimaan talletussuojajärjestelmä tekee talletussuojakorvauksia koskevat päätökset ja rahoittaa korvaukset. Sivuliikkeen sijaintimaan talletussuojajärjestelmä ainoastaan suorittaa maksatuksen.

Eurooppalainen talletussuoja tulevaisuudessa 

Vaikka pankkipalveluita tarjotaan yhä enemmän kansainvälisesti, tulee talletussuojan suojata tallettajia tehokkaasti myös jatkossa. Rahoitusvakausvirasto on vahvasti mukana vaikuttamassa eurooppalaisen talletussuojan ja lainsäädännön kehitykseen kansainvälisen yhteistyön kautta, esimerkiksi Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority, EBA) työryhmissä. Lisäksi virasto avustaa valtiovarainministeriötä talletussuojaan liittyvissä EU-lainsäädäntöhankkeissa.

EU:n pankkiunionin kuvataan muodostuvan kolmesta pilarista, joista kolmas koskee talletussuojaa. Pilareista kaksi ensimmäistä eli keskitetty yhteinen pankkivalvontamekanismi ja keskitetty yhteinen pankkien kriisinratkaisumekanismi ovat jo käynnistäneet toimintansa. Kolmannesta pilarista, eli yhteisestä talletussuojasta (European Deposit Insurance Scheme, EDIS) ei olla vielä päätetty, vaan siitä käydään laajasti keskustelua. Keskeisiä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi kysymykset siitä, miten yhteinen talletussuoja rahoitetaan, millaiseen vastuunjakoon se perustuu ja miten järjestelmän hallinnointi järjestetään.

Jos pankkiunionin yhteinen talletussuoja toteutuu, tulee Rahoitusvakausvirastosta osa yhteistä talletussuojajärjestelmää. Yhteisen talletussuojan tavoitteena on turvata nykyistä järjestelmää uskottavammin ja yhdenmukaisemmalla tavalla kaikkien pankkiunionin maiden tallettajia ja talletuksia.

Lue lisää Rahoitusvakausviraston kansainvälisestä yhteistyöstä täältä.

Aiheeseen liittyvät hyödylliset linkit: 

EU:n talletussuojadirektiivi