Talletussuoja Euroopassa
Jos talletat rahaa talletuspankkiin, jonka kotipaikka on EU- tai ETA-maassa*, talletuksesi on automaattisesti ja lakisääteisesti suojattu pankin maksukyvyttömyyden varalta pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmän kautta. Suomessa talletussuojasta vastaa valtion viranomainen Rahoitusvakausvirasto.
Talletussuojasta säädetään EU:n talletussuojadirektiivissä, joka yhtenäistää muun muassa korvausten maksunopeuden seitsemään työpäivään ja enimmäiskorvauksen määrän 100 000 euroon.
Pankin talletussuojajärjestelmän määräytyminen
Talletussuoja on talletuspankin kotivaltion ylläpitämä lakisääteinen järjestelmä, joka turvaa talletukset riippumatta tallettajan kotipaikasta tai kansalaisuudesta.
Talletuspankin kotivaltio määrittää, minkä maan talletussuojajärjestelmän piiriin se kuuluu. Kun kyseessä on useassa maassa toimiva talletuspankki, määräytyvät kansallisten talletussuojajärjestelmien väliset vastuut ja tehtävät korvaustilanteessa sen mukaan, onko pankilla kyseisessä sijaintimaassa tytäryhtiö, sivuliike vai toimiiko se toisesta maasta käsin ilman kiinteää toimipaikkaa.
Kaikki suomalaiset talletuspankit kuuluvat Suomen talletussuojan piiriin.
- Suomalaisella talletuspankilla tarkoitetaan talletuspankkia, jonka kotivaltio on Suomi.
- Myös Suomessa toimivaa ulkomaisen talletuspankin tytäryhtiötä pidetään talletussuojan näkökulmasta suomalaisena talletuspankkina.
- Korvaustilanteessa Rahoitusvakausvirasto maksaa talletussuojakorvaukset Suomen talletussuojan piiriin kuuluvan pankin tallettajille.
Suomessa toimivat ulkomaiset pankit kuuluvat pankin kotivaltion talletussuojan piiriin.
- Ulkomaisella talletuspankilla tarkoitetaan talletuspankkia, jonka kotivaltio on jokin muu kuin Suomi.
- Jos ulkomaisella pankilla on Suomessa sivuliike, Rahoitusvakausvirasto maksaa korvaustilanteessa talletussuojakorvaukset sivuliikkeen tallettajille talletuspankin kotivaltion talletussuojajärjestelmän puolesta. Sivuliikkeellä tarkoitetaan tässä tapauksessa toisen EU- tai ETA-maan pankin Suomessa olevaa kiinteää toimipaikkaa, josta käsin pankki harjoittaa liiketoimintaa Suomessa.
- Jos ulkomainen pankki tarjoaa talletuspalveluita Suomeen ilman Suomessa sijaitsevaa sivuliikettä, talletussuojakorvausten maksun hoitaa korvaustilanteessa talletuspankin kotivaltio. Rahoitusvakausvirastolla ei tällöin ole lakisääteistä roolia korvausten maksamisessa eli tallettaja asioi korvaustilanteessa suoraan ulkomaisen talletussuojajärjestelmän kanssa.
Mikä talletussuojajärjestelmä turvaa talletukseni?
Suomessa talletussuojajärjestelmästä vastaa Rahoitusvakausvirasto. Ruotsissa talletussuojasta vastaa Riksgälden. Tanskassa talletussuojasta vastaa Finansiel Stabilitet, Norjassa Bankenes sikringsfond ja Virossa Tagatisfond.
Rahoitusvakausvirasto ylläpitää listaa Suomessa toimivien pankkien talletussuojasta. Listalta voit tarkistaa, mikä on talletuspankin kotivaltio ja talletussuojajärjestelmä, joka vastaa kyseisen oman pankintalletuspankkisi talletussuojasta.
Tarkista, minkä maan talletussuojajärjestelmään pankkisi kuuluu
Sivuliikkeen talletussuojakorvausten maksaminen
Jotta talletussuojakorvausten maksu tallettajille onnistuisi mahdollisimman helposti ja nopeasti, sivuliikkeen sijaintimaan talletussuojajärjestelmä hoitaa talletussuojakorvausten maksamisen pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmän puolesta. Tällaisissa tilanteissa pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmä tekee talletussuojakorvauksia koskevat päätökset ja rahoittaa korvaukset. Sivuliikkeen sijaintimaan talletussuojajärjestelmä huolehtii ainoastaan korvausten maksamisesta.
Eurooppalainen talletussuoja tulevaisuudessa
Vaikka pankkipalveluita tarjotaan yhä enemmän kansainvälisesti, tulee talletussuojan suojata tallettajia tehokkaasti myös jatkossa. Rahoitusvakausvirasto on vahvasti mukana vaikuttamassa eurooppalaisen talletussuojan ja lainsäädännön kehitykseen kansainvälisen yhteistyön kautta, esimerkiksi Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority, EBA) työryhmissä. Lisäksi virasto avustaa valtiovarainministeriötä talletussuojaan liittyvissä EU-lainsäädäntöhankkeissa.
EU:n pankkiunionin kuvataan muodostuvan kolmesta pilarista, joista kolmas koskee talletussuojaa. Pilareista kaksi ensimmäistä eli keskitetty yhteinen pankkivalvontamekanismi ja keskitetty yhteinen pankkien kriisinratkaisumekanismi ovat jo käynnistäneet toimintansa. Kolmannesta pilarista, eli yhteisestä talletussuojasta (European Deposit Insurance Scheme, EDIS) ei ole vielä päätetty, vaan siitä käydään laajasti keskustelua. Keskeisiä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi kysymykset siitä, miten yhteinen talletussuoja rahoitetaan, millaiseen vastuunjakoon se perustuu ja miten järjestelmän hallinnointi järjestetään.
Jos pankkiunionin yhteinen talletussuoja toteutuu, tulee Rahoitusvakausvirastosta osa EU:n yhteistä talletussuojajärjestelmää. Yhteisen talletussuojan tavoitteena on turvata nykyistä järjestelmää uskottavammin ja yhdenmukaisemmalla tavalla pankkiunionin kaikkien maiden tallettajia ja talletuksia.
Lue lisää Rahoitusvakausviraston kansainvälisestä yhteistyöstä
Aiheeseen liittyvät hyödylliset linkit:
_______________________
*Euroopan unioniin (EU) kuuluu 27 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.
Euroopan talousalue, ETA, on yhteismarkkina-alue, johon kuuluvat edellä mainitut EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein.