Pankkien kriisinratkaisuvalmiudet 

Onnistunut kriisinratkaisu edellyttää ongelmiin ajautuneelta pankilta valmiutta tukea kriisinratkaisutilannetta. RVV edellyttää, että pankit varautuvat mahdolliseen kriisitilanteeseen kehittämällä ja ylläpitämällä kriisinratkaisuvalmiuksia. Pankkien tulee olla purettavia (englanniksi resolvable).  

Pankeilta edellytetyt kriisinratkaisuvalmiudet kattavat seitsemän osa-aluetta. 

  1. Hallinto: Pankin kriisinratkaisutilanteeseen liittyvän johtamisen tulee olla tehokasta. Hallintojärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien tulee tukea laadukkaan ja ajantasaisen tiedon tuottamista sekä kriisinratkaisun suunnittelussa että kriisinratkaisua toteutettaessa. 
     
  2. Tappioiden kattamiskyky ja uudelleenpääomitus: Pankkien tulee varmistaa, että niillä on taseissaan riittävä määrä omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja, joilla voidaan kattaa tappioita ja tehdä uudelleenpääomitus kriisinratkaisussa. Pankkien on jatkuvasti täytettävä niille asetettu MREL-vaatimus. Pankkien tulee myös varmistaa, että kolmansissa maissa liikkeelle laskettuja velkainstrumentteja on mahdollista alaskirjata tai muuntaa. Pankkien tulee kuvata toimintaoppaaseen, miten ne toimisivat tilanteessa, jossa RVV soveltaa bail-in-välinettä. 
     
  3. Likviditeetti ja varainhankinta kriisinratkaisussa: Pankkien tulee kyetä ennustamaan omaa likviditeettiään myös tilanteen kriisiytyessä. Pankilla tulee olla kyvykkyys ja prosessit, joilla se tunnistaa omaisuuseriä, joita voidaan käyttää vakuutena hankittaessa likviditeettiä kriisinratkaisutilanteessa. Lisäksi pankilla tulee olla valmiudet raportoida likviditeettitilanteensa ja käytettävissä olevien vakuuksien määrä viranomaiselle. 
     
  4. Toiminnallinen jatkuvuus ja pääsy rahoitusmarkkinainfrastruktuureihin: Pankin tulee määrittää toiminnalliseen jatkuvuuteen liittyvät prosessit, riskienhallinta ja hallintojärjestelyt. Pankin tulee ylläpitää listaa toiminnallisen jatkuvuuden kannalta merkityksellisistä sopimuksista sekä varmistaa näiden kriisinratkaisunkestävyys. Pankkien tulee kyetä tunnistamaan ja raportoimaan toimintansa suorat ja epäsuorat kytkökset rahoitusmarkkinainfrastruktuuriin, kuten maksujärjestelmiin. Jatkuvuussuunnitelmissa pankkien tulee kuvata vaatimukset merkityksellisten rahoitusmarkkinainfrastruktuuripalveluiden saatavuuden jatkumiselle ja toimenpiteet kyseisten palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. 
     
  5. Tiedot ja tietojärjestelmät sekä arvonmääritykseen tarvittavat tiedot: Pankkien tulee pystyä toimittamaan tiedot, joiden avulla RVV voi kehittää ja ylläpitää kriisinratkaisusuunnitelmia, tehdä kriisinratkaisussa tarvittavat varojen ja velkojen arvonmääritykset ja soveltaa kriisinratkaisutoimia. Lisäksi pankeilta pyydetään kuvausta tietojen tuottamisen, kokoamisen ja toimittamisen prosesseista sekä niihin liittyvistä laadunvarmistuskontrolleista ja jatkuvuusjärjestelyistä. Pankilla tulee olla myös valmiudet tuottaa materiaalia virtuaaliseen tietohuoneeseen ostajaehdokkaita varten. 
     
  6. Viestintä: Pankeilta odotetaan kuvausta hallintojärjestelyistä ja prosesseista, joilla pyritään varmistamaan oikea-aikainen ja johdonmukainen viestintä kriisinratkaisussa. Pankkien on laadittava kriisinratkaisua varten operatiivisia dokumentteja viestinnän käyttöön, kuten pohjia kriisinratkaisutilanteessa julkaistavista tiedotteista sekä valmiita listoja usein kysytyistä kysymyksistä kriisinratkaisutilanteessa. 
     
  7. Eroteltavuus ja toiminnan uudelleenjärjestäminen: Pankilla tulee olla kyky arvioida, miten toiminnan eri osia olisi mahdollista erottaa toisistaan myyntiä varten. Pankin tulee arvioida, onko muilla toimijoilla kiinnostusta ostaa pankki tai sen osia. Pankilla tulee olla valmiudet laatia toiminnan uudelleenjärjestelysuunnitelma bail-in-välineen käytön yhteydessä. 

RVV arvioi ja julkaisee arvionsa pankkien kriisinratkaisuvalmiuksista yllä kuvatuilla osa-alueilla vuosittain.   

Lue lisää RVV:n raportista Pankkien kriisinratkaisuvalmiudet 2024 (pdf)

Mikäli kehitystyö kriisinratkaisuvalmiuksien varmistamiseksi pankissa ei ole vaaditulla tasolla, eikä pankki ole laatinut tilanteen korjaamiseksi uskottavaa kehittämissuunnitelmaa, RVV voi käyttää toimivaltuuksiaan. Tällöin RVV voi vaatia pankkia poistamaan niin kutsutun purettavuuden esteen, joka merkittävästi hankaloittaisi kriisinratkaisutoimien toteuttamista.