Miten kriisinratkaisua, talletussuojaa ja Rahoitusvakausviraston toimintaa säädellään ja ohjataan?  

Kriisinratkaisun sääntely 

Kriisinratkaisun sääntely perustuu EU:n kriisinratkaisudirektiiviin (2014/59/EU, BRRD). Kriisinratkaisudirektiivin kokonaisuudistus annettiin vuonna 2019 (2019/879/EU, BRRD2). Kriisinratkaisudirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön rahoitusvakausviranomaisesta annetulla lailla sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetulla lailla.  

Pankkiunionin yhteisestä kriisinratkaisusta säädetään EU:n kriisinratkaisuasetuksella (806/2014/EU, SRMR). Kriisinratkaisuasetuksessa säädetään unionin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (Single Resolution Board, SRB) toiminnasta ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten roolista. 

Talletussuojan sääntely 

Talletussuoja on harmonisoitu EU:n talletussuojadirektiivillä (2014/49/EU, DGSD). Talletussuojadirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön rahoitusvakausviranomaisesta annetulla lailla (1195/2014). 

Rahoitusvakausviraston toimintaa ohjaavat ohjeet ja määräykset 

Rahoitusvakausviraston toimintaa ohjaavat Euroopan pankkiviranomaisen (European Banking Authority, EBA) ohjeet ja suositukset.  

Komission asetuksen 1093/2010 artikla 16 edellyttää, että kunkin jäsenmaan toimivaltaisen viranomaisen on kahden kuukauden kuluessa EBA:n ohjeen tai suosituksen antamisesta vahvistettava, noudattaako tai aikooko se noudattaa kyseistä ohjetta tai suositusta. Kyse on niin sanotusta Comply or explain -menettelystä.  
 
Siltä osin kuin ohjeet on osoitettu toimivaltaiselle kriisinratkaisuviranomaiselle, Rahoitusvakausvirasto arvioi ohjeen sisällön ja toimittaa Comply-ilmoituksen ohjeen noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä perusteluineen EBA:lle, jonka kotisivuilla julkaistaan tieto ohjeen noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä eri jäsenmaissa.  
 
Osa EBA:n ohjeista on saatettu suunnata sekä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle eli valvojalle että kriisinratkaisuviranomaiselle, jolloin ilmoitus lähetetään kummankin viranomaisen toimesta erikseen. 

Lisäksi Rahoitusvakausvirasto noudattaa toiminnassaan SRB:n julkaisemia ohjeita, joiden tarkoituksena on varmistaa yhdenmukaiset soveltamiskäytännöt pankkiunioniin kuuluvien kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten välillä. Myös SRB tekee osaltaan comply or explain -ilmoituksen EBA:lle. 

Kotimainen lainsäädäntö 

• Laki rahoitusvakausviranomaisesta 
• Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta 
• Laki Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta 
• Valtiovarainministeriön asetus omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimusta täydentävän vaatimuksen laskemiseksi velkojen ja omien varojen kokonaismäärästä
• Valtiovarainministeriön asetus luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusuunnitelmien laatimiseksi toimitettavista ja niihin sisällytettävistä tiedoista 
• Valtiovarainministeriön asetus seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen taikka konsernin purkamis- ja uudelleenjärjestämismahdollisuuksia 
• Valtiovarainministeriön asetus talletussuojarahaston ja talletuspankkien välisten lainasopimusten ehdoista 
• Valtiovarainministeriön asetus luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen elvytyssuunnitelmiin sisällytettävistä tiedoista 
• Laki luottolaitostoiminnasta 

EU-lainsäädäntö 

• Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi 2014/59/EU (BRRD) 
• Elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin päivitys 2019/879/EU (BRRD2) 
• Talletussuojadirektiivi 2014/49/EU (DGSD) 
• Komission delegoitu asetus 2015/63 kansalliseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavista maksuista 
• Kriisinratkaisuasetus 806/2014 (SRMR) 
• Neuvoston asetus 2015/81 yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavista maksuista 
• EU-komission kriisinhallintaa koskeva sivusto 
• EBA:n elvytys- ja kriisinratkaisua sekä talletussuojaa koskevat tekniset standardit, ohjeet ja suositukset 
• Euroopan komission 2- tason lainsäädännön implementointitaulukko (jatkuvasti päivittyvä)