Rahoitusvakausviraston toiminta

Strategia ja toiminnan painopisteet 

Rahoitusvakausviraston (RVV, virasto) toiminta perustuu kansallisessa ja EU-lainsäädännössä määriteltyihin tehtäviin ja toimivaltuuksien soveltamiseen. Virasto toimii osana EU:n pankkiunionin yhteistä kriisinratkaisumekanismia ja Euroopan finanssivalvontajärjestelmää.

Viraston strategiassa linjataan viraston toiminnan ja kehittämisen painopisteistä. Vuosille 2025–2028 vahvistetun strategian, ”Valmiina kaikissa kriiseissä,” mukaisesti painopisteenä on viraston, rahoituslaitosten ja yhteiskunnan toimintakyvyn vahvistaminen rahoitusmarkkinoiden erilaisissa kriisitilanteissa. 

Kuvaus Rahoitusvakausviraston strategiasta vuosille 2025–2028 on kolmitasoinen. Ensimmäisellä tasolla on esitetty viraston missio: Suojelemme veronmaksajia ja yhteiskuntaa pankkikriisien vaikutuksilta. Toisella tasolla on esitetty viraston perustehtävät: ylläpidämme uskottavaa talletussuojaa ja kriisinratkaisujärjestelmää, turvaamme päivittäismaksamisen kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä ja kehittämällä huoltovarmuustilijärjestelmää, vaikutamme asiantuntemuksellamme sääntelyn kehittämiseen. Kolmannella tasolla on tulevaisuuden visio ja kehittämisen painopiste vuosille 2025–2028: valmiina kaikissa kriiseissä!

Kuva: Rahoitusvakausviraston strategia 2025-2028.

Rahoitusvakausviraston toiminnan painopisteet vuosille 2025–2028 on kolmitasoinen. Ensimmäisellä tasolla on esitetty viraston perustehtävät: uskottavan talletussuojan ja kriisinratkaisujärjestelmän ylläpitäminen, päivittäismaksamisen turvaaminen kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä ja kehittämällä huoltovarmuustilijärjestelmää sekä asiantuntemuksellamme vaikuttaminen sääntelyn kehittämiseen. Toisella tasolla on esitetty viraston toiminnan painopisteet strategiakaudella 2025-2028: varmistamme kriisinratkaisuvälineiden toimeenpanokyvyn, varmistamme huoltovarmuusjärjestelmän toimintakyvyn muuttuvassa toimintaympäristössä, rakennamme ja ylläpidämme testaus- ja harjoitustoimintaa viranomaisten ja rahoituslaitosten kriisivalmiuksien varmentamiseksi ja kehittämiseksi, viestimme luotettavasti ja tehokkaasti tehtävistämme ja toimivaltuuksistamme, ennakoimme tulevaa, vaikutamme oikea-aikaisesti ja tehokkaasti EU-viranomaistoimintaan ja -sääntelyyn, osallistumme luottolaitoslainsäädännön uudistushankkeisiin ja valmistaudumme uuden sääntelyn toimeenpanoon, osallistumme vakuutusyhtiöiden elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädännön toimeenpanoon Suomessa. Toiminnan painopisteiden kolmas taso liittyy kaikkeen toimintaan: rakennamme osaavaa ja hyvinvoivaa työyhteisöä, jossa tehokkaat prosessit ja työvälineet mahdollistavat keskittymisen olennaiseen.

Kuva: Rahoitusvakausviraston toiminnan painopisteet 2025-2028.

Lainsäädäntö edellyttää, että Rahoitusvakausviraston toiminta on järjestetty siten, että sen riippumattomuus ja puolueettomuus tehtävien hoitamisessa on turvattu. Viraston sisäisestä organisaatiosta sekä tehtävien hoitamisessa virastossa määrätään ylijohtajan antamassa työjärjestyksessä.

Rahoitusvakausviraston työjärjestys (pdf)

Rahoitusvakausviraston johto 

Rahoitusvakausvirastoa johtaa ylijohtaja, jonka nimittää ja erottaa valtioneuvosto. Valtioneuvosto nimittää ylijohtajan viiden vuoden toimikaudeksi ja enintään kahdelle perättäiselle toimikaudelle.

Valtioneuvosto nimitti 14.12.2023 Rahoitusvakausviraston ylijohtajan virkaan oikeustieteen maisteri Jaakko Weuron seuraavalle viisi vuotta kestävälle toimikaudelle eli ajalle 1.1.2024–31.12.2028. 

Ylijohtaja päättää virastossa ratkaistavat asiat. Ylijohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii valtiovarainministeriön hänen sijaisekseen nimittämä virkamies. Ylijohtajan sijaisena toimii talletussuoja- ja huoltovarmuusyksikön päällikkö Saija Kuivalainen.

Ylijohtaja vastaa muun muassa: 

  • Viraston tavoitteiden asettamisesta, saavuttamisesta ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta.
  • Työyhteisön ja hallinnon kehittämisestä sekä viraston henkilöstöpolitiikasta.
  • Kansainvälisestä yhteistyöstä ja viraston edustuksesta eurooppalaisissa yhteistyöelimissä.
  • Viraston viestinnästä.

Rahoitusvakausvirastolla on johtoryhmä, johon kuuluvat ylijohtaja sekä tämän päällikön tehtäviin määräämät kriisinratkaisuyksikön, talletussuoja ja huoltovarmuus -yksikön sekä hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikön päälliköt. Johtoryhmän tehtävänä on tukea ylijohtajaa viraston johtamisessa ja kehittämisessä sekä seurata virastossa valmistelussa olevien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa. 

Kriisinratkaisuyksikön päällikkönä toimii KTM Anni-Mari Karvinen, talletussuoja ja huoltovarmuus -yksikön päällikkönä YTM Saija Kuivalainen, ja hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikön päällikkönä VTM Jouni Flink. Yksikön päällikön tehtäviin kuuluvat oman vastuualueensa toiminnan johtaminen, vastuu yksikön tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä esimiestehtävät. Yksiköiden päälliköt toimivat ylijohtajan alaisuudessa. 

Muut toimielimet  

Rahoitusvakausvirastolla on sen itsensä, valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan nimeämistä edustajista koostuva neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa mainittujen viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto viraston vastuualueen asioissa. Valtiovarainministeriö asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Rahoitusvakausvirasto hallinnoi rahoitusvakausrahastoa. Rahastolla on Valtiovarainministeriön nimittämä viraston ulkopuolinen hallitus, joka päättää rahaston riskienhallinnasta, sijoitussuunnitelmasta ja -periaatteista sekä ohjaa varojen sijoittamista. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.

Toiminnan rahoitus ja kustannukset 

Rahoitusvakausviraston toiminnasta aiheutuvat menot katetaan sen toimivaltaan kuuluvilta laitoksilta perittävillä hallintomaksuilla. Maksuista säädetään Rahoitusvakausviraston hallintomaksuista annetussa laissa. 

Virasto määrää laitoskohtaiset maksut vuosittain ja informoi maksuvelvollista laitosta sille kuuluvasta maksusta. Virasto tiedottaa vuosittain kerättävien hallintomaksujen kokonaismäärästä verkkosivuillaan. 

Viraston toiminnallisista tavoitteista ja tehokkuudesta, voimavarojen hallinnasta sekä tilinpäätöslaskelmista kerrotaan tarkemmin suunnittelun ja seurannan asiakirjoissa, erityisesti tulossopimuksessa sekä valtiovarainministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa.

Suunnittelun ja seurannan asiakirjat

Hallintomaksuja kerätään vuosittain enintään sen verran, että ne kattavat Rahoitusvakausviraston talousarvion mukaiset kustannukset. Lisätietoa valtion talousarvioesityksistä löytyy valtiovarainministeriön ylläpitämästä verkkopalvelusta.

Valtion talousarvioesitykset