Rahoitusvakausviraston toiminta
Viraston toimintaa ohjaavat säädökset
Rahoitusvakausviraston toiminnasta, tehtävistä, hallinnosta ja johtamisesta sekä talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa. Viraston tehtävistä kriisinratkaisuasioissa säädetään lisäksi kansallisessa kriisinratkaisulaissa ja EU:n kriisinratkaisuasetuksessa.
Lisäksi Rahoitusvakausviraston toimintaa koskee iso joukko EU-tason ohjeita ja säädöksiä, kuten Euroopan pankkiviranomaisen ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ohjeet ja standardit, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa eurooppalaisten tai euroalueen viranomaisten toimintaa.
Rahoitusvakausviraston toimintaa ohjaa ylijohtajan vahvistama työjärjestys, jossa määrätään tarkemmin viraston sisäisestä organisaatiosta sekä tehtävien hoitamisesta virastossa. Työjärjestyksellä viraston toiminta on jaettu kolmeen toimintayksikköön: kriisinratkaisuyksikköön, talletussuoja ja huoltovarmuus -yksikköön sekä hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikköön.
Rahoitusvakausviraston työjärjestys
Rahoitusvakausviraston toimintaa ohjaavat viraston strategia, valtiovarainministeriön kanssa vuosittain laadittu tulossopimus ja vuosittaiset sisäiset toimintasuunnitelmat.
Kuva: Rahoitusvakausviraston strategia.
- Lue lisää Rahoitusvakausviraston tehtävistä ja tavoitteista
- Lue lisää virastoa koskevista säädöksistä
- Lue lisää Rahoitusvakausviraston tulossopimuksesta
Rahoitusvakausviraston johto
Rahoitusvakausvirastoa johtaa ylijohtaja, jonka nimittää ja erottaa valtioneuvosto. Valtioneuvosto nimittää ylijohtajan viiden vuoden toimikaudeksi ja enintään kahdelle perättäiselle toimikaudelle. Ylijohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii valtiovarainministeriön hänen sijaisekseen nimittämä virkamies.
Valtioneuvosto nimitti 14.12.2023 Rahoitusvakausviraston ylijohtajan virkaan oikeustieteen maisteri Jaakko Weuron seuraavalle viisi vuotta kestävälle toimikaudelle eli ajalle 1.1.2024–31.12.2028.
Ylijohtaja päättää virastossa ratkaistavat asiat. Ylijohtaja johtaa viraston toimintaa, vastaa viraston tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan kehittämisestä sekä tuloksellisuudesta.
Ylijohtaja vastaa muun muassa:
- Viraston tavoitteiden asettamisesta, saavuttamisesta ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta.
- Työyhteisön ja hallinnon kehittämisestä sekä viraston henkilöstöpolitiikasta.
- Kansainvälisestä yhteistyöstä ja viraston edustuksesta eurooppalaisissa yhteistyöelimissä.
- Viraston viestinnästä.
Rahoitusvakausvirastolla on ylijohtajan vahvistamassa työjärjestyksessä määritelty johtoryhmä, johon kuuluvat ylijohtaja sekä tämän päällikön tehtäviin määräämät kriisinratkaisuyksikön, talletussuoja ja huoltovarmuus -yksikön sekä hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikön päälliköt. Johtoryhmän tehtävänä on tukea ylijohtajaa viraston johtamisessa ja kehittämisessä sekä seurata virastossa valmistelussa olevien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa.
Kriisinratkaisuyksikön päällikkönä toimii toistaiseksi KTM Anni-Mari Karvinen, talletussuoja ja huoltovarmuus -yksikön päällikkönä YTM Saija Kuivalainen, ja hallintopalvelut ja rahoitusvakausrahasto -yksikön päällikkönä VTM Jouni Flink. Yksikön päällikön tehtäviin kuuluvat oman vastuualueensa toiminnan johtaminen, vastuu yksikön tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä esimiestehtävät. Yksiköiden päälliköt toimivat ylijohtajan alaisuudessa.
Viraston muut toimielimet
Rahoitusvakausvirastolla on sen itsensä, valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan nimeämistä edustajista koostuva neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa mainittujen viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto viraston vastuualueen asioissa. Valtiovarainministeriö asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Rahoitusvakausviraston hallinnoimalla rahoitusvakausrahastolla on hallitus, joka päättää rahaston riskienhallinnasta, sijoitussuunnitelmasta ja -periaatteista sekä ohjaa varojen sijoittamista. Valtiovarainministeriö nimittää hallituksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä vähintään kaksi sekä heidän varajäsenensä nimitetään luottolaitosten etujärjestöjen ja talletuspankkien yhteenliittymien ehdottamista henkilöistä.
Toiminnan rahoitus ja kustannukset
Rahoitusvakausviraston toiminnasta aiheutuvat menot katetaan sen toimivaltaan kuuluvilta laitoksilta perittävillä hallintomaksuilla. Maksuista säädetään Rahoitusvakausviraston hallintomaksuista annetussa laissa.
Virasto määrää laitoskohtaiset maksut vuosittain ja informoi maksuvelvollista laitosta sille kuuluvasta maksusta. Virasto tiedottaa vuosittain kerättävien hallintomaksujen kokonaismäärästä verkkosivuillaan.
Viraston toiminnallisista tavoitteista ja tehokkuudesta, voimavarojen hallinnasta sekä tilinpäätöslaskelmista kerrotaan tarkemmin suunnittelun ja seurannan asiakirjoissa, erityisesti tulossopimuksessa sekä valtiovarainministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa.
Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
Hallintomaksuja kerätään vuosittain enintään sen verran, että ne kattavat Rahoitusvakausviraston talousarvion mukaiset kustannukset. Lisätietoa valtion talousarvioesityksistä löytyy valtiovarainministeriön ylläpitämästä verkkopalvelusta.