Rahoitusvakausviraston toiminta

Viraston toimintaa ohjaavat säädökset 

Rahoitusvakausviraston toiminnasta, tehtävistä, hallinnosta ja johtamisesta sekä talletussuojasta säädetään rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa. Viraston tehtävistä kriisinratkaisuasioissa säädetään lisäksi kansallisessa kriisinratkaisulaissa ja EU:n kriisinratkaisuasetuksessa.

Lisäksi Rahoitusvakausviraston toimintaa koskee iso joukko EU-tason ohjeita ja säädöksiä, kuten Euroopan pankkiviranomaisen ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ohjeet ja standardit, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa eurooppalaisten tai euroalueen viranomaisten toimintaa.

Rahoitusvakausviraston toimintaa ohjaa ylijohtajan vahvistama työjärjestys, jossa määrätään tarkemmin viraston sisäisestä organisaatiosta sekä tehtävien hoitamisesta virastossa. Työjärjestyksellä viraston toiminta on jaettu kahteen toimintayksikköön: kriisinratkaisuyksikköön ja talletussuoja- ja hallintoyksikköön.

Rahoitusvakausviraston toimintaa ohjaavat viraston strategia, valtiovarainministeriön kanssa vuosittain laadittu tulossopimus ja vuosittaiset sisäiset toimintasuunnitelmat. 

Lue lisää Rahoitusvakausviraston tehtävistä ja tavoitteista täältä

Virastoa koskeviin säädöksiin voit tutustua täällä.

Rahoitusvakausviraston tulossopimuksen löydät täältä

Rahoitusvakausviraston johto 

Rahoitusvakausvirastoa johtaa ylijohtaja, jonka nimittää ja erottaa valtioneuvosto. Valtioneuvosto nimittää ylijohtajan viiden vuoden toimikaudeksi ja enintään kahdelle perättäiselle toimikaudelle. Ylijohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii valtiovarainministeriön hänen sijaisekseen nimittämä virkamies. 

Rahoitusvakausviraston ensimmäisenä ylijohtajana on vuodesta 2015 toiminut OTK, LLM Tuija Taos. Hänet nimitettiin ylijohtajan tehtävään uudelleen 1.5.2020 lukien. Ylijohtajan sijaisena toimii OTK, KTM Reima Letto.

Ylijohtaja päättää virastossa ratkaistavat asiat.  Ylijohtaja johtaa viraston toimintaa, vastaa viraston tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan kehittämisestä sekä tuloksellisuudesta.  

Ylijohtaja vastaa muun muassa: 

  • Viraston tavoitteiden asettamisesta, saavuttamisesta ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta 
  • Työyhteisön ja hallinnon kehittämisestä sekä viraston henkilöstöpolitiikasta 
  • Kansainvälisestä yhteistyöstä ja viraston edustuksesta eurooppalaisissa yhteistyöelimissä 
  • Viraston viestinnästä 

Rahoitusvakausvirastolla on ylijohtajan vahvistamassa työjärjestyksessa määritelty johtoryhmä, johon kuuluvat ylijohtaja sekä tämän päällikön tehtäviin määräämät kriisinratkaisuyksikön ja talletussuoja- ja hallintoyksikön päälliköt. Johtoryhmän tehtävänä on tukea ylijohtajaa viraston johtamisessa ja kehittämisessä sekä seurata virastossa valmistelussa olevien asioiden valmistelua ja toimeenpanoa. 

Kriisinratkaisuyksikön päällikkönä toimii tällä hetkellä OTK, KTM Reima Letto ja talletussuoja- ja hallintoyksikön päällikkönä YTM Saija Kuivalainen. Yksikön päällikön tehtäviin kuuluvat oman vastuualueensa toiminnan johtaminen, vastuu yksikön tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä esimiestehtävät. Yksiköiden päälliköt toimivat ylijohtajan alaisuudessa. 

Viraston muut toimielimet  

Rahoitusvakausvirastolla on sen itsensä, valtiovarainministeriön, Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan nimeämistä edustajista koostuva neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa mainittujen viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto viraston vastuualueen asioissa. Valtiovarainministeriö asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Rahoitusvakausviraston hallinnoimalla rahoitusvakausrahastolla on hallitus, joka päättää rahaston riskienhallinnasta, sijoitussuunnitelmasta ja -periaatteista sekä ohjaa varojen sijoittamista. Valtiovarainministeriö nimittää hallituksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä vähintään kaksi sekä heidän varajäsenensä nimitetään luottolaitosten etujärjestöjen ja talletuspankkien yhteenliittymien ehdottamista henkilöistä. 

Toiminnan rahoitus ja kustannukset 

Rahoitusvakausviraston toiminnasta aiheutuvat menot katetaan sen toimivaltaan kuuluvilta laitoksilta perittävillä hallintomaksuilla.  Maksuista säädetään Rahoitusvakausviraston hallintomaksuista annetussa laissa.  

Hallintomaksuja kerätään vuosittain enintään sen verran kuin ovat Rahoitusvakausviraston hyväksytyn talousarvion mukaiset kustannukset.