Kriisinratkaisuvälineitä on neljä ja niitä voidaan käyttää yhdessä tai erikseen
Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluvat kriisinratkaisuvälineet määritellään kriisinratkaisulaissa ja niitä on neljä:
- Velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen (bail-in): velkojen nimellisarvo kirjataan kokonaan tai osittain alas ja muunnetaan omiin varoihin luettaviksi eriksi, jolloin laitoksen velkojat ja sitä ennen osakkeenomistajat kantavat laitoksen kriisin kustannukset kansalaisten sijaan
- Liiketoiminnan luovutus: laitoksen osakkeet tai varat ja velat luovutetaan kokonaan tai osittain toiselle laitokselle tai muulle kolmannelle taholle
- Väliaikainen laitos: laitoksen varat ja velat siirretään kriisinratkaisuviranomaisen perustamaan ja sen määräysvallassa olevaan väliaikaiseen laitokseen.
- Omaisuudenhoitoyhtiö: osa laitoksen varoista ja veloista siirretään jonkun edellä mainitun välineen käytön yhteydessä erilliseen varainhoitoyhtiöön.
Rahoitusvakausvirasto voi käyttää kriisinratkaisuvälineitä ainoastaan sen jälkeen, kun kriisiin ajautuneen laitoksen varoista ja veloista on tehty riippumaton arvonmääritys ja sen omistajien vastuu on toteutettu. Omistajien vastuu toteutetaan esimerkiksi osakkeiden arvoa alentamalla, muuntamalla tai mitätöimällä. Toiminnan uudelleenjärjestämiseen voidaan käyttää samanaikaisesti useita välineitä.
Rahoitusvakausvirasto voi päättää kriisinratkaisuvälineiden käytöstä ilman kriisissä olevan laitoksen toimitusjohtajan, hallituksen tai muun ylimmän johdon suostumusta. Rahoitusvakausviraston toimivalta syrjäyttää laitoksen hallintoelinten muulla laissa säädetyn toimivallan silloin, kun päätöksiä tehdään kriisinratkaisuvälineiden käytöstä. Tavanmukaisilla toimielimillä on kuitenkin niille kuuluvat tehtävät ja toimivalta siltä osin, kuin nämä eivät kuulu lain tai RVV:n päätöksen nojalla virastolle.
Rahoitusvakausvirasto voi alentaa velkojen nimellisarvoa ja muuntaa velkoja omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi. Tämä koskee kaikkia velkoja, paitsi seuraavia:
- talletussuojan alaiset korvattavat talletukset
- vakuudelliset velat
- työsuhteeseen perustuvat velat muuttuvia palkkioita lukuun ottamatta
- hyödykkeiden ja palvelujen ostovelat
- alkuperäiseltä kestoltaan enintään seitsemän päivän pituiset velat muille laitoksille
- maksujen ja arvopaperien selvityksestä johtuvat velat.
Rahoitusvakausvirasto voi tietyissä tilanteissa rajata velkojen arvonalentamisen ulkopuolelle muitakin velkoja. Tällaiset poikkeuksellisesti arvonalentamisen ulkopuolelle rajatut velat voidaan kattaa muiden hyväksyttyjen velkojen arvoa alentamalla. Alentamisessa tulee kuitenkin tällöin huomioida lain yleinen periaate, jonka mukaan velkojien ei tule joutua huonompaan asemaan kuin pankin konkurssissa.
Laitos on lain mukaan velvollinen esittämään ehdotuksen toimintansa uudelleenjärjestämisestä sen jälkeen, kun laissa tarkoitettu velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi on toteutettu.
Lue lisää: Rahoitusvakausviraston bail-in-kuvaus (pdf)
Liiketoiminnan luovutus kriisinratkaisuvälineenä kattaa paitsi varojen ja velkojen osittaisen luovutuksen toiselle yritykselle, myös kombinaatio- ja absorptiosulautumisen sekä jakautumisen samoin kuin laitoksen osakkeiden tai osuuksien pakkolunastuksen ja edelleen luovuttamisen. Luovutettavat varat ja velat on tarjottava julkisesti ostettaviksi, jos se ei vaaranna kriisinratkaisun tavoitteita.
Väliaikaisen laitoksen soveltamisessa laitoksen varoja ja velkoja voidaan luovuttaa jo olemassa olevaan laitokseen.
Rahoitusvakausvirasto käyttää väliaikaisessa laitoksessa määräysvaltaa, mutta sillä voi olla myös muita julkisia tai yksityisiä omistajia. Väliaikaisen laitoksen toiminnan tarkoituksena on aina mahdollistaa kriisihallintoon asetetun laitoksen keskeisten, eli kriittisten ja elinkelpoisten liiketoimintojen jatkaminen ja väliaikaiseen laitokseen siirrettyjen varojen ja velkojen edelleen luovuttaminen.
Rahoitusvakausvirasto huolehtii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa siitä, että laitoksella on muun muassa tarvittavat toimiluvat ja rekisteröinnit sekä resurssit liiketoiminnan jatkamiseen. Finanssivalvonta voi viraston hakemuksesta myöntää väliaikaiselle laitokselle luvan poiketa määräajaksi vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta koskevista vaatimuksista.
Rahoitusvakausviraston on tehtävä päätös väliaikaisen laitoksen sulautumisesta, jakautumisesta, laitoksen osakkeiden myymisestä tai muusta purkamisesta mahdollisimman pian ja viimeistään kahden vuoden kuluttua luovutettujen toimintojen vastaanottamisesta. Poikkeustapauksissa aikajänne voi olla kolme vuotta. Lopettaessaan väliaikaisen laitoksen toiminnan Rahoitusvakausviraston on tarjottava julkisesti ostettavaksi väliaikaisen laitoksen osakkeet, osuudet tai varat. Rahoitusvakausviraston on valittava edullisin tarjous, joka ei vaaranna kriisinratkaisun tavoitteita tai rahoitusmarkkinoiden häiriötöntä toimintaa.
Kriisinratkaisudirektiivin suomenkielisessä versiossa omaisuudenhoitoyhtiöksi kutsutusta välineestä käytetään kriisinratkaisulaissa nimitystä väliaikainen laitos.
Rahoitusvakausvirasto voi soveltaessaan edellä kuvattuja muita kriisinratkaisuvälineitä perustaa yhden tai useamman osakeyhtiön ja päättää kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai väliaikaisen laitoksen varojen ja velkojen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä omaisuudenhoitoyhtiölle. Tätä välinettä voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan yhdessä jonkin muun kriisinratkaisuvälineen kanssa.
Omaisuudenhoitoyhtiön yhtiöjärjestyksestä on käytävä ilmi, että yhtiö on laissa tarkoitettu omaisuudenhoitoyhtiö. Virasto voi päättää kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai väliaikaisen laitoksen varojen ja velkojen luovuttamisesta omaisuudenhoitoyhtiölle, jos niitä ei voi myydä tappiotta tai aiheuttamatta häiriöitä rahoitusmarkkinoiden toiminnalle. Näin voidaan tehdä myös silloin, jos kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai väliaikaisen laitoksen asianmukaisen toiminnan varmistaminen sitä edellyttää. Viraston on määritettävä vastike, jota vastaan omaisuudenhoitoyhtiölle luovutetaan varoja tai velkoja. Tämä tehdään noudattaen sitä, miten kriisinratkaisulaissa säädetään varojen arvostamisesta.
Rahoitusvakausviraston on merkittävä omaisuudenhoitoyhtiön osakkeista vähintään määrä, joka vastaa yli puolta yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Viraston on myytävä omaisuudenhoitoyhtiön osakkeet, päätettävä omaisuudenhoitoyhtiön sulautumisesta tai jakautumisesta tai purettava omaisuudenhoitoyhtiö niin pian kuin se on mahdollista. Tämä tehdään ilman, että toiminnan lopettamisesta seuraa merkittäviä tappioita tai merkittäviä häiriöitä rahoitusmarkkinoilla tai toiminnan lopettaminen vaarantaa kriisinratkaisun tavoitteiden saavuttamisen.