Rahoitusvakausvirasto kerää luottolaitoksilta EU:n vakausmaksuja 235 miljoonaa euroa
Päivitetty 7.5.2020 ja 28.5.2020
Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) on laskenut EU:n vakausmaksujen määrät vuodelle 2020. Kaikilta euroalueen 3066 maksuvelvolliselta laitokselta kerätään tänä vuonna vakausmaksuja yhteensä noin 9,1 miljardia euroa. Rahoitusvakausvirasto (RVV) on toimittanut SRB:n päätökset EU:n vakausmaksuista suomalaisille luottolaitoksille ja 29. huhtikuuta tekemillään päätöksillä määrännyt maksut maksettaviksi toukokuun loppuun mennessä.
RVV kerää suomalaisilta laitoksilta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF) tänä vuonna yhteensä 235 miljoonaa euroa (tarkennettu 22.5.2020). Kasvua suomalaislaitosten vakausmaksujen määrässä on keskimäärin noin 30 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2019 RVV keräsi EU:n vakausmaksuina suomalaisilta luottolaitoksilta kaikkiaan noin 216 miljoonaa euroa, joista noin 35 miljoonaa euroa oli yhden uuden luottolaitoksen osittainen vakausmaksu vuodelle 2018.
Kerättävät vakausmaksut perustuvat EU:n kriisinratkaisuasetukseen, vakausmaksuista tehtyyn valtiosopimukseen sekä niitä täydentävään komission asetukseen. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan SRM-asetuksen (EU 2014/806) nojalla yhteisen kriisinratkaisurahaston tavoitetaso on vuonna 2023 vähintään 1 prosentti kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa toimiluvan saaneiden luottolaitosten korvattavien talletusten määrästä. SRF:n tavoitetaso on tämän hetkisin tiedoin noin 60 miljardia euroa ja tämän vuoden jälkeen rahastoon on kerätty noin 42 miljardia euroa.
Vuosittain vakausmaksuina koko pankkiunionin alueelta kerättävä summa määräytyy alueella toimivien laitosten yhteenlaskettujen korvattavien talletusten määrän sekä niiden arvioidun kehityksen perusteella. Korvattavat talletukset ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet ja SRB on arvioinut kasvun jatkuvan siirtymäkauden aikana. Näiden seikkojen johdosta SRB on päättänyt käyttää vuoden 2020 vakausmaksujen laskennassa 1,25 prosentin tasoa korvattavista talletuksista varmistaakseen tavoitetason saavuttamisen määräajassa. Tämä tavoitetason määräytymisessä käytettävä kerroin on korkeampi kuin viime vuonna (1,15), mikä osaltaan nostaa vakausmaksujen suuruutta.
Vuonna 2020 suomalaisten luottolaitosten EU:n vakausmaksujen määrään vaikuttaa olennaisesti myös se, että Nordea Pankki Oyj:n korvattavat talletukset huomioidaan laskelmassa täysimääräisesti. Tämä kasvattaa Suomen talletussuojajärjestelmän piiriin kuuluvien laitosten korvattavien talletusten yhteismäärää sekä taseperusteista kokoa. Vuoden 2019 EU:n vakausmaksuissa huomioitiin vain yksi neljäsosa Nordean korvattavista talletuksista, koska Nordea siirtyi Suomeen lokakuussa 2018.
Luottolaitoskohtaisesti muutokset riskiasemaa kuvaavissa indikaattoreissa johtavat myös muutoksiin EU:n vakausmaksujen suuruudessa. Suomen pankkisektorilla toimivien luottolaitosten määrä on suhteellisen alhainen. Siten muutos yksittäisen luottolaitoksen indikaattorissa vaikuttaa kyseisen luottolaitoksen vakausmaksuun, mutta voi myös suuresti vaikuttaa muiden Suomessa toimivien luottolaitosten suhteelliseen riskiasemaan. Tästä syystä joillakin luottolaitoksilla vakausmaksut alentuivat hieman samalla kun valtaosalla ne nousivat merkittävästi, jopa 65-85 prosentilla.
Vuoteen 2022 saakka vakausmaksujen laskentaperuste on kaksiosainen. Se muodostuu kansallisen luottolaitossektorin osuuden (BRRD-osuus) ja kaikkien pankkiunionin alueen luottolaitosten yhteisen osuuden (SRM-osuus) laskennasta. Näin ollen vakausmaksujen kehitystä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä laitoksen koossa ja riskisyydessä tapahtunut kehitys että luottolaitossektorilla tapahtuneet muutokset niin Suomessa kuin pankkiunionissakin. Vuoden 2020 EU:n vakausmaksujen laskennassa BRRD-osuus on 20 prosenttia kun se vuoden 2019 laskelmissa oli 27 prosenttia ja vastaavasti SRM-osuus nousee 73 prosentista 80 prosenttiin. Tämä muutos lieventää Suomen pankkisektorin rakenteesta ja sen muutoksista syntyviä vaikutuksia EU:n vakausmaksuihin.
RVV kerää EU:n vakausmaksujen ohella myös kansallista kriisinratkaisurahastoa kartuttavia vakausmaksuja tietyiltä sijoituspalveluyrityksiltä yhteensä noin 17 000 euroa. Kansallisen kriisinratkaisurahaston vuoteen 2024 mennessä saavutettava tavoitetaso on noin 150 000 euroa.
SRB julkaisi tiedot 2020 vakausmaksuista (perustuen 15.4.2020 tehtyihin päätöksiin) omilla verkkosivuillaan 27.5.2020. Perustietojen, kysymys ja vastaus osion sekä laskentametodologian lisätietojen ohella sivuilta löytyy tilasto-osio, joka sisältää tietoa vakausmaksuista maittain.
Lisätietoja: kriisinratkaisuasiantuntija Kristiina Tuomikoski ([email protected])
