Blogi: Tehokas viranomaisseuranta tukee MREL-vaatimusten toteutumista

Kriisinratkaisusääntelyn yksi ydintavoite on sijoittajanvastuun toteuttaminen. Tällöin kriisiytyvän laitoksen tappioita ja toiminnan uudelleenjärjestämisestä aiheutuvia kustannuksia eivät maksa veronmaksajat, vaan laitoksen omistajat ja sijoittajat. Keskeinen rooli sijoittajanvastuun toteuttamisessa on omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimuksella (MREL-vaatimus), minkä asettamisella varmistetaan, että laitoksella on kriisitilanteessa riittävä määrä omia varoja ja alentamiskelpoisia velkoja sille suunnitellun kriisinratkaisustrategian toteuttamiseen. Euroalueen yhteisen kriisinratkaisurahaston varoja voidaan käyttää kriisinratkaisutoimien onnistumisen varmistamiseksi sijoittajanvastuun lisärahoituksena, mutta vain tiukkojen ehtojen täyttyessä.

Rahoitusvakausvirasto (RVV) on asettanut MREL-vaatimuksen kaikille sen toimivallassa oleville luottolaitoksille. Euroopan keskuspankin (EKP) suorassa valvonnassa oleville suomalaisille laitoksille MREL-vaatimuksen asettaa yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB), jota koskevan päätöksen RVV panee kansallisesti täytäntöön. 

RVV ja SRB ovat asettaneet laitoksille MREL-vaatimuksen täyttämiseksi asianmukaisen siirtymäkauden ja jokaisen laitoksen on täytettävä sille asetettu MREL-vaatimus viimeistään 1.1.2024 lukien. Lisäksi laitoksille asetettiin tarvittaessa sitova välitavoite, joka tuli täyttää 1.1.2022 lukien. Sitovaa välitavoitetta asetettaessa tuli varmistaa laitoksen MREL-kapasiteetin lineaarinen kerryttäminen kohti lopullista vaatimusta. Laitokset, joilla ei ollut MREL-vaatimuksen asettamishetkellä vajetta suhteessa lopulliseen vaatimukseen, tuli täyttää MREL-vaatimus täysimääräisesti 1.1.2022 lukien.

MREL-kapasiteetti avainasemassa, jos laitos kriisiytyy

MREL-vaatimuksen tason määrittämisessä oletustasona on, että kriisihallintoon asetettavaksi määritellyillä suuremmilla ja merkittävimmillä laitoksilla vaatimus on ryhmän tai laitoksen minimivakavaraisuusvaatimuksen  yhteismäärä kerrottuna kahdella. Tällöin MREL-vaatimus koostuu tappion kattamiseen tarvittavasta määrästä ja pääomapohjan vahvistamiseen tarvittavasta määrästä. Tavallisen konkurssimenettelyn piiriin määritellyillä laitoksilla MREL-vaatimus koostuu lähtökohtaisesti yksinomaan tappion kattamiseen tarvittavasta määrästä, mikä on lähtökohtaisesti sama kuin minimivakavaraisuusvaatimus. 

MREL-vaatimus ilmaistaan sekä kokonaisriskiin pohjautuvana (TREA) että vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytettävien varojen määrään (LRE) pohjautuvana vaatimuksena. Molemmat vaatimukset ovat sitovia ja ne täytyy täyttää kaikkina aikoina toisistaan riippumatta. RVV:lle on säädetty mahdollisuus rajoittaa laitosten varojenjakoa, kuten osingonmaksua, mikäli laitos ei TREA-perusteisen MREL-vaatimuksen lisäksi täytä myös valvojan asettamaa kokonaislisäpääomavaatimusta (CBR).  Mikäli TREA-pohjaisen MREL-vaatimuksen päällä oleva CBR rikkoutuu, laitoksen on ilmoitettava alituksesta viivytyksettä kriisinratkaisuviranomaiselle, joka voi kieltää laitosta jakamasta varoja yli jakokelpoisen enimmäismäärän.

MREL-vaatimuksen osana etenkin suurimmille laitoksille asetetaan lähtökohtaisesti myös omilla varoilla ja etuoikeudeltaan huonommilla veloilla täytettävä vaatimus, eli niin sanottu subordinaatiovaatimus. Sijoittajanvastuun tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on tärkeää, että laitoksella on riittävän paljon omia varoja ja sellaista velkaa, joka on etuoikeusasemaltaan huonompaa kuin niin sanottu tavanomainen vakuudeton senior-velka. Laitosten subordinaatiokapasiteetti koostuu pääosin omista varoista (sisältäen ydinpääoman (CET1), ensisijaisen lisäpääoman (AT1) ja toissijaisen pääoman (T2)) ja niin sanotusta Senior Non-Preferred (SNP) velasta. 

Viranomaiset seuraavat MREL-vaatimusten toteutumista 

Koska riittävä MREL-kapasiteetti on ydinasemassa sijoittajanvastuun toteuttamisessa, seurataan laitosten kykyä täyttää MREL-vaateensa aktiivisesti sekä kansallisella että SRB:n ja Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) tasolla. Seurannassa hyödynnetään pääosin standardoitua EU-tason viranomaisraportointia. Viranomaisraportointia ja julkistamisvaatimuksia koskevat lopulliset EBA:n laatimat standardit julkaistiin viime vuoden toukokuussa ja raportointivaatimus astui voimaan 30.6.2021 tilanteesta.

MREL-vaateiden julkistamisvaatimukset astuvat voimaan vasta 2024. Osana eurooppalaista viranomaisyhteistyötä RVV välittää keräämänsä tiedot EU-viranomaisille (SRB ja EBA) sekä Finanssivalvonnalle. On hyvä huomioida, että RVV ja SRB ovat keränneet MREL-seurantaan liittyvää tiedonkeruuta jo vuosia ennen standardoidun EU-tason viranomaisraportoinnin voimaantuloa, eli mistään uudesta ilmiöstä ei ole kyse. Myös koronapandemian aiheuttama yleinen rahoitusmarkkinavolatiliteetti ja muut laajat talouden epävarmuustekijät ovat osaltaan tuoneet entistä suurempaa tarvetta tehokkaalle MREL-seurannalle viime vuosina.  

Julkista standardoitua pankkikohtaista MREL-tietoa on saatavilla vasta vuonna 2024, kun edellä mainittuihin EBA:n laatimiin standardeihin sisällytetty MREL-vaateiden julkistamisvaatimus astuu voimaan. Laitoksilla ei ole vielä tällä hetkellä velvollisuutta raportoida yhdenmukaisesti MREL-tietojaan julkisesti markkinoille. Tästä huolimatta useat laitokset Euroopassa raportoivat jo nyt vapaaehtoisesti markkinoille tietoa MREL-vaatimuksistaan ja -kapasiteetistaan.

Julkisista raporteista näkymää MREL-tasoihin 

MREL-tilanteen kehitystä Euroopassa voi jo tällä hetkellä seurata muun muassa SRB:n ja EBA:n julkaisuista. SRB julkaisee kvartaaleittain havainnollistavan MREL-raportointinäkymän, joka on suunniteltu antamaan kattava yleiskuvaus SRB:n toimivallan piiriin kuuluvien pankkien MREL-tilanteesta, kuten myös muun muassa varainhankinnan kustannuksista sekä saatavuudesta. Viimeisin raportointinäkymä on Q3/2021 lopun ajankohdalta ja raportointinäkymän tieto on lajiteltu maakohtaisesti. EBA puolestaan julkaisee vuosittain MREL-seurantaan liittyvän laajan raportin. Raportti antaa kattavan yleiskuvan MREL-tilanteesta EU-tasolla ja EBA julkaisee päivitetyn raportin (2020 lopun tilanteesta) todennäköisesti H1/2022 aikana. EBA:n viimeisimmässä raportissa (2019 lopun tilanne) käy ilmi muun muassa se, että otokseen kuuluvasta 238 kriisinratkaisustrategian omaavasta EU-pankista 111 pankilla oli MREL-vaje. Vaje oli suuruudeltaan yhteensä 102 mrd. euroa, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisen raportin (2018 lopun tilanne) havaitsema 172 mrd. euron vaje. 

SRB:n viimeisintä MREL-raportointinäkymää tarkastellessa voidaan esimerkiksi todeta, että keskimääräinen MREL-vaatimus kriisinratkaisustrategian omaavilla laitoksilla oli 26,1 % ja subordinaatiovaatimus 17,6 % TREA:sta. Keskimääräinen MREL-kapasiteetti oli puolestaan 31,0 % ja subordinaatiokapasiteetti 26,1 % TREA:sta. Verrattuna 2024 alussa voimaan astuviin lopullisiin MREL-vaatimuksiinsa kriisinratkaisustrategian omaavien laitosten yhteenlaskettu MREL-vaje oli 34,6 mrd. euroa, eli 0,48 % TREA:sta, mikä oli 14 % vähemmän kuin Q4/2020 lopussa. Hieman yli puolet laitoksista täyttävät jo nyt lopulliset MREL-vaateensa. Kaikki tässä kappaleessa mainitut MREL-vaateet ja -vajeet huomioivat CBR:n.

Kaikkien laitosten yhteenlasketut MREL-kelpoiset liikkeeseenlaskut olivat 42,9 mrd. euroa Q3/2021 aikana, mistä vakuudeton senior-velka kattoi 35 %, SNP-velat 30 % ja AT1-instrumentit 14 %. Useat laitokset olivat aktiivisia MREL-kapasiteettinsa kasvattamisessa viime vuonna, osittain koska kuluvan vuoden alussa astui voimaan MREL-vaatimuksen sitova välitavoite. Myös monet pienemmät ja keskisuuret laitokset, myös Suomessa, onnistuivat liikkeeseen laskemaan MREL-kelpoisia instrumentteja viime vuonna. SRB kannustaa laitoksia jatkamaan MREL-kapasiteettinsa kasvattamista huomioiden tämänhetkisen suotuisan rahoitusmarkkinaympäristön ja 2024 alussa voimaan tulevat lopulliset MREL-vaatimukset. 

Lopuksi

MREL-vaatimusten noudattaminen on keskeisessä asemassa sijoittajanvastuun toteuttamisessa kriisitilanteissa. Kriisinratkaisuviranomaiset ovat viime vuonna asettaneet laitoksille MREL-vaatimukset, sisältäen sekä sitovat välitavoitteet että lopulliset vaatimukset, kuten myös toimeenpanneet kokonaisvaltaisen standardoidun seurannan laitosten kyvystä täyttää nämä vaatimukset. Vastaavalla tavalla on toimittu jo pitkään valvontaviranomaisten toimesta pääomavaatimusten valvonnassa. Tehokas MREL-seuranta on kriisinratkaisuviranomaisille tärkeä työkalu sen varmistamiseksi, että 2024 alussa voimaan tulevat MREL-vaatimukset täyttyvät.

Tero Niemelä, analyytikko