Blogi: RVV – eurooppalaisen kriisinratkaisun osaaja ja kehittäjä

Rahoitusvakausviraston (RVV) tehtävänä on huolehtia, että mikä tahansa suomalaispankki voidaan kriisiaikana hallitusti järjestellä uudelleen rahoitusvakautta ja veronmaksajien varoja suojellen. Tätä varten virasto laatii kullekin pankille ennakkoon kriisinratkaisusuunnitelman. Suunnitelmassa pankille määritetään kriisinratkaisustrategia, jonka toteutettavuuden varmistamiseksi myös pankeilta edellytetään vaiheittain toimenpiteitä niiden omien prosessien ja järjestelmien kehittämiseksi.  Osa pankeista on niin pieniä, että konkurssiin päästäminen on mahdollista, eikä liiketoiminnan jatkuvuutta ole tarve turvata. Tällöin Rahoitusvakausvirasto maksaa tallettajille talletussuojakorvaukset 7 työpäivän kuluessa ylläpitämänsä talletussuojajärjestelmän turvin. Räätälöityjen ja erilaisia toimia sisällään pitävien kriisinratkaisusuunnitelmien on oltava uskottavia ja tehokkaasti täytäntöönpantavissa.  

Viraston perustehtävästä johtuen kuulemme joskus sanottavan, että mitä vähemmän Rahoitusvakausvirastosta kuuluu, sen paremmin pankkisektorilla menee. Tilanne ei ole näin yksioikoinen. Viraston toimintaa määrittelevät EU-säädökset ja niiden pohjalta muodostetut pankkiunionin valvonta- ja kriisinratkaisumekanismit ovat vaikeaselkoisempia kuin mitä ensi lukemalla voisi ajatella. Vaikka Rahoitusvakausviraston keskeiset työkalut ovatkin järeitä ja tarkoitettu käytettäväksi vakavissa talouden häiriötilanteissa, tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näistäkin aiheista tulisi käydä analyyttista ja eteenpäin katsovaa keskustelua tilanteessa, jossa työkalujen käytölle ei juuri nyt ole tarvetta. Viraston yhteiskunnallinen vaikuttavuus pitää näkyä myös hyvinä aikoina, jotta sen toimintatavat on tunnettuja ja uskottavia pahana päivänä. 

Noin kuuden vuoden kokemuksen sekä erityisesti vireillä olevan koronapandemian vaikutusten hyvän hallinnan pohjalta voimme todeta, että pankkiunionin peruspilarit – yhteinen sääntökirja, yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi – ovat paikkansa lunastaneita kriisinhallintakeinoja euroalueella. Siitä huolimatta pankkiunionin kehitystyö on jatkuvaa ja koronapandemia on osaltaan tuonut lisäpaineita eurooppalaisen kriisinratkaisun ja talletussuojan jatkokehitystyölle. Yhteinen talletussuojajärjestelmä EDIS on vielä perusteilla. Uudistuminen on meille erityisen tärkeää, sillä näiden yhteisten mekanismien avulla turvataan euroalueen vakautta myös tulevaisuudessa: ajassa kehittyvä ja vallitsevaan toimintaympäristöön soveltuva kriisinratkaisumekanismi on meidän kaikkien veronmaksajien yhteinen etu. Esimerkkinä muutoksesta mainittakoon digitaalisen pankkitoiminnan kiihtyvä muutos ja siihen liittyvät uudenlaiset riskit. Euroopassa tätä tulevaisuustyötä tekevät parhaillaan niin EU-komissio, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto kuin valvontaviranomaisetkin. Mikseivät siis kansalliset viranomaisetkin?

Rahoitusvakausviraston toiminnalle keskeisten mekanismien – kuten bail-in (sijoittajanvastuu), MREL (pankkien tappionkantokyky), SRF (euroalueen yhteinen kriisinratkaisurahasto) ja EDIS (yhteinen talletussuojajärjestelmä) – toimivuudesta kiistelemisen sijaan nyt käsillä oleva uudistuminen ja pankkiunionia koettelevat muutoksen tuulet olisi hyvä noteerata kotimaisessa julkisessa keskustelussa entistä huolellisemmin. Ja koska edellä mainitut mekanismit ovat Rahoitusvakausviraston toiminta- ja sääntely-ympäristön kovinta ydintä, olemme osaltamme vastuussa näiden teemojen käsittelemisestä osana pankkisektorin nykytilaa ja sen tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa. Myös Rahoitusvakausviraston asiantuntijuus on syventynyt viimeisten toimintavuosien aikana merkittävästi, ja olemme keskusteluissamme huomanneet, että etenkin tässä ajassa on tilausta sääntelyä ja toimintaympäristöä perusteellisesti tuntevien ja kriittisestikin asioita tarkastelevien asiantuntijoiden monipuolisille näkemyksille ja pohdinnoille.

Rahoitusvakausvirasto julkaisee jatkossa asiantuntijakirjoituksia verkkosivullaan. Tarkastelemme näiden blogikirjoitusten kautta sitä, mitä näissä virastolle keskeisissä teemoissa on liikkeellä, mitä syitä muutosten taustalla on ja mitä hyvää näistä veronmaksajille ja euroalueelle on tarjolla. Käy tilaamassa viraston tiedotteet verkkosivuiltamme, niin saat ajankohtaiset asiantuntijakirjoitukset tuoreeltaan omaan sähköpostiisi. 

Tuija Taos, RVV ylijohtaja