Hyppää sisältöön

Nordean kotipaikan siirtyminen muutti kriisinratkaisua ja talletussuojaa koskevia viranomaisvastuita

1.10.2018 8.57
Tiedote

Kriisinratkaisun suunnittelu

Nordea-konserni on tänään 1.10.2018 toteuttanut emoyhtiön kotipaikan muutoksen Ruotsista Suomeen. Muutoksen seurauksena Nordean kriisinratkaisusuunnittelusta ja kriisinratkaisun toteutuksesta vastaa jatkossa Brysselissä toimiva yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). Rahoitusvakausviraston asiantuntijat ovat tiiviisti mukana SRB:n vetämässä työssä. Muut pohjoismaiset kriisinratkaisuviranomaiset osallistuvat työhön ja päätöksentekoon jäseninä kriisinratkaisukollegiossa aiempaan tapaan.

Kriisinratkaisusuunnittelun tavoitteena on varautua ennakkoon vakavien taloudellisten häiriötilanteiden hoitamiseen, jotta mahdollinen kriisitilanne voidaan hoitaa tavalla, joka suojaa veronmaksajia ja turvaa rahoitusvakauden ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden liiketoimintojen jatkumisen. Osana kriisinratkaisusuunnittelua pankeille määrätään tappionkantokykyä turvaava ja uudelleen pääomittamisen mahdollistava omien varojen ja velkojen vähimmäismäärää koskeva MREL-vaade. Lisäksi arvioidaan, onko olemassa esteitä kriisinratkaisutoimenpiteiden toteuttamiselle ja mitä toimenpiteitä pankilta on syytä vaatia merkittävien esteiden poistamiseksi.

Vakausmaksut

Tästä päivästä lukien uusi emoyhtiö Nordea Bank Oyj on muiden euroalueella kotipaikkaansa pitävien pankkien tavoin velvollinen kartuttamaan yhteistä kriisinratkaisurahastoa (Single Resolution Fund, SRF) vuotuisilla vakausmaksuilla. SRF:ään on vuosien 2015-2018 aikana kartutettu 24,9 miljardia euroa, jota voidaan käyttää tarkoin edellytyksin euroalueella kriisinratkaisumenettelyn kohteeksi joutuvan pankin kriisinratkaisutoimenpiteen lisärahoituksessa.

Talletussuoja

Kotipaikan siirtymisen seurauksena Nordea Bank Oyj ja sen tallettajat kuuluvat jatkossa Suomen talletussuojajärjestelmän piiriin. Talletussuojakorvauksen enimmäismäärä säilyy Nordean kotipaikkamuutoksen jälkeen samalla tasolla, mutta Suomessa enimmäismäärä on määritelty euroissa (100 000 euroa) ja Ruotsissa kruunuissa (950 000 kruunua). Talletussuojan kattavuudessa ei ole merkittäviä eroja Suomen ja Ruotsin välillä.

Nordea kartuttaa jatkossa Rahoitusvakausviraston hallinnoimaa talletussuojarahastoa vuotuisin talletussuojamaksuin. Nordean mukaantulo Suomen järjestelmään kasvattaa Suomen talletussuojajärjestelmän piirissä olevien korvattavien talletusten määrän nykyisestä noin 51 miljardista eurosta noin 127 miljardiin euroon. Suomen rahastoon on lainsäädännön mukaisesti kartutettava vuoteen 2024 mennessä 0,8 % korvattavista talletuksista, eli noin miljardi euroa.


Ajankohtaiset tiedotteet

RVV:n tiedotustilaisuus 31.10.2018
Tiedote 31.10.2018 16.52
Rahoitusvakausvirasto on muuttanut
Tiedote 3.4.2018 10.05
Rahoitusvakausvirastossa nimitysuutisia
Tiedote 14.3.2018 10.37