Kriisinratkaisurahastot 

Kriisinratkaisua voidaan rahoittaa kriisinratkaisurahaston varoista. Pankkiunionilla on ylikansallinen ja yhteinen kriisinratkaisurahasto (Single Resolution Fund), jota hallinnoi yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB). Yhteisen kriisinratkaisurahaston lisäksi Suomessa on myös kansallinen kriisinratkaisurahasto, jota ylläpitää Rahoitusvakausvirasto. Sen varoja voidaan käyttää osana kotimaisten sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua.

Single Resolution Fund on pankkiunionin yhteinen kriisinratkaisurahasto 

Pankkiunionin yhteistä kriisinratkaisurahastoa (SRF) kerrytetään varmistamaan kriisinratkaisuvälineiden toimivuus ja uskottavuus. Rahastoa voidaan käyttää laitoksen kriisinratkaisussa sen jälkeen, kun muut rahoituskeinot on jo käytetty. Taustalla on pankkiunionin perusperiaate, jonka mukaan kaatuvista pankeista aiheutuvien kustannusten ei pitäisi päätyä veronmaksajien maksettaviksi. Rahaston varoja voidaan käyttää esimerkiksi lainojen ja takausten muodossa. Rahastoa ei käytetä kriisiin joutuneen laitoksen tappioiden kattamiseen. Sen varoja ei lähtökohtaisesti myöskään voida käyttää laitosten uudelleenpääomittamiseen.  

Yhteistä kriisinratkaisurahastoa kartutetaan vakausmaksuilla, joita kerätään vuosittain noin 3000 euroalueelle sijoittuneelta laitokselta. Vakausmaksujen laskennasta on annettu komission delegoitu asetus. Maksuvelvollisia ovat kaikki pankkiunionin luottolaitokset sekä tietyt sijoituspalveluyritykset. Rahastolle on asetettu tavoitetaso, joka perustuu luottolaitosten korvattavien talletusten määrään. Tavoitetaso on yksi prosentti korvattavista talletuksista pankkiunionin luottolaitoksissa ja se on saavutettava 31.12.2023 mennessä. Tavoitetaso on nykytiedoilla laskettuna noin 70 miljardia euroa. Taso vastaa yhtä sadasosaa laitosten korvattavien talletusten määrästä.  

Yhteisen kriisinratkaisurahaston perustaminen määritellään EU:n kriisinratkaisuasetuksessa. Vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä on lisäksi tehty erillinen valtiosopimus.

Kansallinen kriisinratkaisurahasto sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisuun  

Pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisurahaston lisäksi Suomessa on kansallinen kriisinratkaisurahasto. Sitä voidaan käyttää osana kotimaisten sijoituspalveluyritysten ja joidenkin ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevien sivuliikkeiden kriisinratkaisun rahoitusta.  

Kansallisen rahaston taso on yksi prosentti sen piiriin kuuluvien toimijoiden korvattavista talletuksista Suomessa.  Rahastoa kerrytetään vuoden 2024 loppuun, jolloin se saavuttaa tavoitetasonsa. Tavoitetaso on nykytiedoilla laskettuna 150 000 euroa. Rahoitusvakausvirasto hallinnoi kotimaista kriisinratkaisurahastoa ja kerää maskuvelvollisten vakausmaksut vuosittain. Kansallinen kriisinratkaisurahasto ja sitä kerryttävien maksujen laskenta perustuvat lakiin rahoitusvakausviranomaisesta.  

Yksittäisen sijoituspalveluyrityksen vakausmaksu määräytyy sen koon mukaan. Sijoituspalveluyritysten vakausmaksut määräytyvät kansallisesti myös jatkossa. Rahoitusvakausvirasto laskee  sijoituspalveluyritysten kansalliset vakausmaksut ja lähettää päätökset maksuista yrityksille yleensä huhti–toukokuun vaihteessa. Maksujen eräpäivä on toukokuun lopussa. 

RVV voi käyttää kansallista rahastoa sijoituspalveluyrityksen kriisinratkaisutoimien kustannusten kattamiseen. Näitä kriisinratkaisutoimia ovat esimerkiksi lainojen tai takausten myöntäminen omaisuudenhoitoyhtiölle tai väliaikaiselle laitokselle sekä omaisuuserien ostaminen kriisiytyneeltä sijoituspalveluyritykseltä. 

Aiheeseen liittyvät hyödylliset linkit: 

Laki rahoitusvakausviranomaisesta 

EU:n kriisinratkaisuasetus 806/2014

Vakausmaksujen siirtoa yhteiseen kriisinratkaisurahastoon koskeva valtiosopimus

Euroopan komission asetus 2015/63 vakausmaksujen laskennasta 

 

 
Etkö löytänyt etsimääsi tietoa? Ota yhteyttä RVV:hen sähköpostilla: vakausmaksut(at)rvv.fi