Skip to Content

Pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevaa EU-kehystä uudistetaan

19.2.2021 8.38
Tiedote

EU komissio esitteli marraskuussa 2020 tiekartan siitä, kuinka se pyrkii kehittämään kriisinhallinnan menettelyjä ja turvaamaan tallettajien tasavertaisen kohtelun erilaisten pankkien kriisitilanteissa. Tammikuussa komissio avasi sääntelyn toimivuutta ja muutostarpeita koskevan niin sanotun CMDI-konsultaation, joka päättyi 20.4.2021. Komissio julkaisi helmikuussa myös erillisen laajemmalle yleisölle suunnatun yleisluonteisemman konsultaatiodokumentin. 

Komission konsultaatiota käytetään osaltaan perustana arvioitaessa elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin (BRRD), yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen (SRMR) sekä talletussuojadirektiivin (DGSD) muutostarpeita. Komission tavoitteena on antaa direktiivien ja asetuksen lopulliset säädösmuutosesitykset vuoden 2021 loppuun mennessä. Esitykseen saattaa sisältyä uudistettu ehdotus yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta (EDIS).

Kriisinratkaisun osalta teknisen konsultaation kohteena ovat erityisesti:

  • Kriisinratkaisumenettelyn aloittamiskynnyksen eli niin sanotun yleisen edun arvion tarkentaminen. Tavoitteena on lisätä menettelyn ennakoitavuutta ja yhdenmukaistaa soveltamista eri jäsenvaltioissa.
     
  • Kriisinratkaisun yhteensovittamista muiden sellaisten menettelyjen ja toimenpiteiden kanssa, joissa arvioidaan pankin häiriön vaikutuksia rahoitusvakauteen, kuten esimerkiksi valtiontukisäännösten soveltamisessa.
     
  • Sijoittajavastuun toteuttaminen ja kriisinratkaisurahaston käytön edellytykset pienten ja keskisuurten pankkien kriisinhallinnassa, tavoitteena erityisesti liiketoiminnan myyntivälineen toteutettavuuden parantaminen. 
     
  • Maksukyvyttömyysmenettelyjen harmonisointitarve mm. aloituskynnyksen, saatavien etuoikeusjärjestyksen ja liiketoiminnan tai talletusten luovutuksen osalta. Näillä on vaikutusta sekä yllä mainittuun yleisen edun arvioon kriisinratkaisussa että niin sanottuun NCWO-arvioon. NCWO:lla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa taloudellisesti huonompaan asemaan kuin konkurssissa.
     
  • Eri maissa toimivien pankkien niin sanottujen Home-Host-vastuiden jakautuminen kriisinhallinnassa.

Talletussuojan osalta teknisen konsultaation kohteena ovat erityisesti:

  • Yhteinen eurooppalainen talletussuojarahasto, jonka toteuttamisvaihtoehtoina on nähty joko likviditeettituki kansallisille rahastoille, kattava ylikansallinen tappiontasaus tai näiden kahden välimuoto.
     
  • Talletussuojarahaston laajempi käyttö kriisinratkaisun yhteydessä pankin kaatumisen estämisen ja maksukyvyttömyysmenettelyssä tapahtuvan liiketoiminnan tai talletusten luovuttamisen rahoitukseen.
     
  • Talletussuojan lisäharmonisointi, joka koskisi muun muassa rahoituspalveluyritysten asiakasvarojen suojaa, rahanpesua (AML) koskevia kysymyksiä, pankin siirtymistä talletussuojarahastosta toiseen ja käytettävissä olevien varojen määritelmää.

Rahoitusvakausvirasto vaikuttaa osaltaan kriisinhallinnan menettelyjen kehittämiseen tukemalla valtiovarainministeriötä omalla asiantuntemuksellaan ja osallistumalla kriisinratkaisuviranomaisista ja talletussuojaviranomaisista koostuviin komiteoihin ja työryhmiin.

Tiedote