EU:n pankkiunionin kriisinratkaisumekanismi ja Rahoitusvakausvirasto (RVV) täyttävät tänä vuonna 10 vuotta. Rahoitusvakausvirasto järjesti 7.5.2025 Helsingissä kansainvälisen juhlaseminaarin varautumisesta pankkisektoria koskeviin kriisitilanteisiin. Seminaari kokosi yhteen laajasti rahoitusalan toimijoita, viranomaisia ja päättäjiä.
Tilaisuudessa pohdittiin, mitä olemme oppineet finanssikriiseistä ja olemmeko varautuneet riittävästi Euroopan ja erityisesti Itämeren alueen muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja keskeisten palvelujen turvaamisen kannalta.
Ensimmäiset panelistit, tällä hetkellä IFRS Institute Foundation Trustee’n puheenjohtajana toimiva Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen, EU:n kriisinratkaisuneuvoston (Single Resolution Board, SRB) johtokunnan jäsen ja Rahoitusvakausviraston perustaja ja ensimmäinen ylijohtaja Tuija Taos sekä Nordea-konsernin pääjohtaja Frank Vang-Jensen, nostivat esiin viranomaisten ja finanssisektorin koordinoidun yhteistyön ja varautumisen merkityksen rahoitusmarkkinavakauden turvaajana.
Keskustelussa palattiin globaalin finanssikriisin aikaisiin tapahtumiin sekä ajatukseen siitä, kuinka tärkeää on kaikin keinoin varmistaa, ettei vastaavanlaiseen kaaokseen ajauduta enää tulevaisuudessa. Kriisin jälkimainingeissa sopu kriisinratkaisudirektiivistä ja pankkiunionista saatiin aikaan erittäin nopealla aikataululla.
Viranomaisten ja pankkien kriisivalmiuksien kehittämisessä on edistytty erinomaisesti, mutta myös uudenlaisiin uhkakuviin pitää varautua. Riskitekijöiksi voivat muodostua kiihtyvän informaatiovaikuttamisen ja kyberhyökkäysten ohella esimerkiksi toimialalle syntyneet uudentyyppiset toimijat, joihin rahoitusvakautta koskeva sääntely ja valvonta ei aina ulotu. Toimialan ja viranomaisten on nyt ja jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota hyvin toimivaan yhteistyöhön sekä operatiiviselle tasolle ulottuvaan testaukseen, jotta varmistetaan, että toimintavalmiudet haastavissa tilanteissa ovat hyvällä tasolla.
Iltapäivän toisessa keskustelussa NATO:n puolustuspoliittisen osaston johtaja Christian-Marc Lifländer, valtionvarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä transatlanttisiin suhteisiin keskittyvän Atlantic Councilin tutkija Elisabeth Braw toivat esille näkemyksiään geopoliittisen turvallisuustilanteen vaikutuksista yhteiskuntiin.
Kansalaisten, yritysten ja valtiotoimijoiden tulee kunkin edistää varautumistoimia omalta osaltaan. Vaikka valtioiden rooli viimeaikaisten häiriötilanteiden turvaajana on kasvanut, panelistit muistuttivat, että julkinen sektori ei voi taata kaikkea toimintaa verorahoin eikä täysin häiriötöntä järjestelmää ole olemassa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kohdennetut panokset ja resilienssi rakennetaan Eurooppa-tasoisella yhteistyöllä.
Tilaisuuden lopuksi viraston ylijohtaja Jaakko Weuro kiitti yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana. Viraston henkilöstöä hän kiitti vahvasta osaamisesta ja ratkaisuhakuisesta toiminnasta.
– Olemme virastona lunastaneet 10 vuodessa paikkamme rahoitusmarkkinoiden vakautta turvaavana toimijana ja valmiina kaikissa kriiseissä myös tulevaisuudessa, Weuro totesi.
Rahoitusvakausvirasto perustettiin vuonna 2015 osana laajoja toimenpiteitä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään pankkikriisejä ja varmistamaan, että mahdollisessa kriisitilanteessa suuretkin pankit pystytään tervehdyttämään tai ajamaan alas hallitusti ilman tarvetta turvautua julkiseen pankkitukeen. Vuonna 2022 Rahoitusvakausviraston tehtäväkenttää laajennettiin myös päivittäismaksamisen turvaamiseen normaaliolojen vakavimmissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Lisätiedot: ylijohtaja Jaakko Weuro (etunimi.sukunimi(at)rahoitusvakausvirasto.fi)
Lue lisää Rahoitusvakausviraston ajankohtaisista asioista.
