Hyppää sisältöön

Rahoitusvakausvirasto kerää vuonna 2018 Suomessa toimivilta luottolaitoksilta EU:n vakausmaksuina yhteensä 55,4 miljoonaan euroa

Julkaisuajankohta 8.5.2018 13.51
Tiedote

Rahoitusvakausvirasto on 30. huhtikuuta tekemällään päätöksellä määrännyt vuoden 2018 kansalliset sekä EU:n vakausmaksut maksettaviksi toukokuun loppuun mennessä. Vakausmaksuvelvollisia ovat luottolaitokset sekä tietyt sijoituspalveluyritykset.

Luottolaitosten vakausmaksujen laskennasta vastaa yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB) tiiviissä yhteistyössä kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten kanssa. RVV määrää Suomessa toimivat luottolaitokset suorittamaan EU:n vakausmaksut SRB.n RVV:lle osoittaman päätöksen mukaisesti. RVV siirtää varat edelleen yhteiseen kriisinratkaisurahastoon (Single Resolution Fund, SRF) kesäkuun loppuun mennessä.

Vuonna 2018 Suomessa toimivilta luottolaitoksilta kerätään EU:n vakausmaksuina yhteensä 55,4 miljoonaa euroa, mikä on merkittävästi vähemmän kuin edeltävänä vuonna (2017: 121,9 miljoonaa euroa). Muutos johtuu valtaosin Nordea Pankki Suomi Oyj:n sulautumisesta ruotsalaiseen emoyhtiöönsä sekä Danske Bank Oyj:n sulautumisesta tanskalaiseen emoyhtiöönsä. Sekä Nordean että Dansken toiminta Suomessa on jatkunut yritysjärjestelyiden jälkeen sivuliikkeen ja kiinnitysluottopankin muodossa. Kiinnitysluottopankit ovat luottolaitoksina vakausmaksuvelvollisia, mutta ETA-alueelle sijoittautuneiden luottolaitosten Suomessa toimivilta sivuliikkeiltä sen sijaan ei kerätä erillistä maksua.

Edellä kuvattujen luottolaitossektorin rakenteellisten muutosten lisäksi vakausmaksujen määrään ovat osaltaan vaikuttaneet myös tietyt sääntelyn edellyttämät sekä SRB:n päätöksillään tekemät laskentatekniset muutokset.

SRF:n alkuvaiheen kerryttämiseen on säädetty mukautuksia, joista johtuen vuoden 2018 vakausmaksuissa on käytetty 66,67 prosentin (2017: 60%) laskentapainotusta euroalueen yhteisen tavoitetason osalta ja 33,33 prosentin (2017: 40%) laskentapainotusta kansallisen tavoitetason osalta. Painotuksen muutos vaikutti suomalaispankkien maksuja alentavasti.

Toisena merkittävänä ja maksuja korottavana muutoksena SRB teki päätöksen käyttää vuotuisen tavoitetason laskennassa edellisvuotta korkeampaa 1,15 % kerrointa korvattavista talletuksista (2017: 1,05 %). Muutos perustuu SRB:n ennusteeseen korvattavien talletusten määrän kasvamisesta vuoteen 2023 mennessä, jolloin rahaston tavoitetaso 1% korvattavista talletuksista on määrä saavuttaa. Muutoksen johdosta tänä vuonna SRF:ään siirrettäväksi kerätään kaikilta pankkiunionin alueella toimivilta maksuvelvollisilta yhteisöiltä kaikkiaan määrä, joka vastaa 1/8 osaa 1,15 %:sta korvattavia talletuksia euroalueella. Euromääräisesti SRF:ää kartutetaan tänä vuonna noin 7,5 miljardilla eurolla.

Kolmas olennainen muutos EU:n vakausmaksujen laskennassa oli likviditeettiriskiä kuvastavan maksuvalmiusvaatimustunnusluvun (LCR) huomioiminen osana suurempien yhteisöjen (tase yli miljardi euroa) vakausmaksuun vaikuttavaa riskikorjausta. LCR-indikaattori on määritelty säädöksisä osaksi laskentamenetelmää, mutta sen käyttöönotto oli mahdollista vasta tänä vuonna EU-tasolla edenneen harmonisoinnin myötä.

Edellä kuvauttujen laskentaa koskevien muutosten lisäksi yksittäisten yhteisöjen EU:n vakausmaksun määrään vaikuttavat kuitenkin myös sekä maakohtaiset että yhteisön suhteellista kokoa ja riskiasemaa koskevat seikat.

RVV kerää EU:n vakausmaksujen ohella myös kansallista kriisinratkaisurahastoa kartuttavia vakausmaksuja tietyiltä sijoituspalveluyrityksiltä yhteensä noin 31 000 euroa (2017: 11 000 e). Vuotuisten maksujen kasvu johtuu luottolaitossektorilla tapahtuneista yritysjärjestelyistä, joiden myötä taseella mitattuna sijoituspalveluyritysten suhteellinen osuus on kasvanut ja siten kriisinratkaisurahaston tavoitetaso noussut.

Lisätietoja asiassa antaa ekonomisti Riku Thilman ([email protected]).