Kriisinratkaisuvälineet 

Tavoitteena jatkaa tärkeitä toimintoja ja suojella veronmaksajia kustannuksilta 

Kriisinratkaisuvälineillä pyritään varmistamaan vakavaan taloudelliseen kriisin joutuneen pankin tai kriisinratkaisulaissa tarkoitetun muun laitoksen toiminnan jatkuminen yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen osalta. Samalla suojellaan veronmaksajia mahdollisen kriisin kustannuksilta.  

Kriisinratkaisun tavoitteena on, että toimintansa jatkamiseen kykenemättömän laitoksen kriisi voidaan ratkaista hallitusti ilman rahoitusjärjestelmälle aiheutuvia vakavia häiriötä. Viranomaisvaltuuksilla varmistetaan, että kaatumassa olevien laitosten tappioista vastaavat ensisijaisesti osakkeenomistajat ja velkojat veronmaksajien sijaan. Kriisinratkaisuviranomaisen on myös varmistettava, etteivät velkojat jää kriisinratkaisussa huonompaan asemaan kuin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.  

Kun laitos ajautuu kriisiin, Rahoitusvakausvirasto arvioi, onko sillä sellaisia kriittisiä toimintoja, joiden toiminnan on kriisistä huolimatta jatkuttava. Tämän jälkeen RVV tekee päätöksen laitoksen asettamisesta kriisihallintoon. Jos päätös on olla asettamatta laitosta kriisihallintoon, RVV:n on tehtävä  päätös joko laitoksen asettamisesta selvitystilaan tai haettava tuomioistuimelta laitoksen määräämisestä konkurssiin. Jos laitos on asetettu kriisihallintoon, Rahoitusvakausvirasto voi käyttää kriisinratkaisuvälineitä palauttamaan laitoksen toimintakyvyn tasolle, jolla kriittiset toiminnot voivat jatkua. 

Kriisinratkaisuvälineitä on neljä ja niitä voidaan käyttää yhdessä tai erikseen 

Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluvat kriisinratkaisuvälineet määritellään kriisinratkaisulaissa ja niitä on neljä: 

  1. Velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen (bail-in): velkojen nimellisarvo kirjataan kokonaan tai osittain alas ja muunnetaan omiin varoihin luettaviksi eriksi, jolloin laitoksen velkojat ja sitä ennen osakkeenomistajat kantavat laitoksen kriisin kustannukset kansalaisten sijaan 
  2. Liiketoiminnan luovutus: laitoksen osakkeet tai varat ja velat luovutetaan kokonaan tai osittain toiselle laitokselle tai muulle kolmennelle taholle  
  3. Väliaikainen laitos: laitoksen varat ja velat siirretään kriisinratkaisuviranomaisen perustamaan ja sen määräysvallassa olevaan väliaikaiseen laitokseen. 
  4. Omaisuudenhoitoyhtiö: osa laitoksen varoista ja veloista siirretään jonkun edellä mainitun välineen käytön yhteydessä erilliseen varainhoitoyhtiöön. 

Rahoitusvakausvirasto voi käyttää kriisinratkaisuvälineitä ainoastaan sen jälkeen, kun kriisiin ajautuneen laitoksen varoista ja veloista on tehty riippumaton arvonmääritys ja sen omistajien vastuu on toteutettu. Omistajien vastuu toteutetaan esimerkiksi osakkeiden arvoa alentamalla, muuntamalla tai mitätöimällä. Toiminnan uudelleenjärjestämiseen voidaan käyttää samanaikaisesti useita välineitä.  

Rahoitusvakausvirasto voi päättää kriisinratkaisuvälineiden käytöstä ilman kriisissä olevan laitoksen toimitusjohtajan, hallituksen tai muun ylimmän johdon suostumusta. Rahoitusvakausviraston toimivalta syrjäyttää laitoksen hallintoelinten muulla laissa säädetyn toimivallan silloin, kun päätöksiä tehdään kriisinratkaisuvälineiden käytöstä. Tavanmukaisilla toimielimillä on kuitenkin niille kuuluvat tehtävät ja toimivalta siltä osin, kuin nämä eivät kuulu lain tai RVV:n päätöksen nojalla virastolle.